jo kolmas sektio
hieman huolettaa kun minulla on yksi alatie synnytys ja yksi hätäsektio ja yksi pelko sektio.nyt on tulossa neljäs lapsi ja sektio on edelleen edessä.mutta muistan lääkärin sanat leikkauspöydällä " tästä mahasta ei enää paljon leikellä" ilmeisesti runsaan arpikudoksen vuoksi.onko samoja kokemuksia?
Kommentit (29)
Edellisessä sektiossa kysyin lääkäriltä kohdun kunnosta ja tuntui olevan ihan hyvässä kunnossa. Nyt maha on kuitenkin ollut koko raskauden ajan todella kipeä ja pelottaa tosissaan että kohtu repeää. Tiedättekö te voiko kohtu ohentua niin nopeasti, jos edellisellä kerralla mitään merkkiä ei näkynyt? Kaikilla sektioillani on väliä vain vuosi..
valentinukselle:
Kerroit että kohtu oli reilusti ohentunut, mutta uutta raskautta ei kuitenkaan kielletty. Annettiinko sinulle edes mitään suositusta minkä aikaa kohdun pitäisi antaa parantua? Vai voiko aika parantaa/paksuntaa kohtua?
Muistaakseni tällä palstalla on joskus ollut puhetta että kohdun kestävyyttä ei voida luotettavasti arvioida ennen raskautta. Minä kuitenkin luottaisin siihen, että jos uusi raskaus olisi lääkäreiden mielestä liian suuri riski, niin lääkäri olisi sen sanonut niin tai todennäköisesti piuhat olisi laitettu poikki.
Mikäli oikein ymmärsin ap:n viestin, niin lääkäri periaatteessa oli " kieltänyt" lisäraskaudet. Minä en ainakaan uskaltaisi moista riskiä ottaa ja vaarantaa sekä lapsen että oman henkeni! Siis kohdun repeämäriski on suuri.
Minulle itselleni on tehty neljä sektiota kymmenen vuoden sisällä ja joka kerta olen leikkauspöydällä saanut arvion kohdun kunnosta. Kolmannen kerran jälkeen kohtu oli niin hyvässä kunnossa, ettei olisi uskonut, että on kolmeen kertaa leikattu (lääkärin sanat). Neljännen jälkeen kohtu oli HIEMAN ohentunut ja lääkäri antoi luvan viidenteen jos haluan, mutta painotti, että SILTI nämä ovat riskiraskauksia.
Ja sterilisaatiota ei koskaan tehdä, jollei äiti ole täysin varma asiasta ja lääkärithän eivät tosiaan voi kieltää äitiä tekemästä lisää lapsia jos äiti riskin haluaa ottaa.
Ja minulle lääkärit Naistenklinikalla sanoivat, että kohdun tilanteen näkee vain leikkauksessa.
Kyllä minäkin olen sitä mieltä että lääkärin mielipidettä kannattaa /pitää kuunnella. ap:n kirjoituksen perusteella on kuitenkin vaikea tietää miten vahvasti lääkäri on ollut uutta raskautta vastaan. Minuakin pelottaa, vaikka kohtuni on todettu olevan ihan kunnossa.
Onhan raskaus riski monessa muussakin tilanteesa tai oikeastaan aina, eikä silti esim.35v kannata jättää lapsia tekemättä.
Tiedän kuitenkin muutamia äitejä, joilta ei ole omaa mielipidettä sterilisaatiosta kysytty, kun kohtu on ollut siinä kunnossa että vaihtoehtoina on ollut vain sterilisaatio tai kohun poistaminne.
Minulle on tehty 3 sektiota -90, -91 ja -02. Toisen sektion jälkeen kohdun istminen kalvo oli ohentunut. Kohtu korjaa myös itseään ajan mittaan. Kolmannessa sektiossa kalvo oli hiukan paksuuntunut. Odotan neljättä lasta ja viikolla 30.
Felicitas klinikn lääkärini kertoi tavanneensa äitejä, joille oli tehty lähemmäs 10 sektiota. Näillä äideillä oli uskonnollinen vakaumus ja monilapsiset perheet Pohjois-Suomessa. Heikkokin eli paperin ohut kohtu kestää kuulemma raskauden kantamisen, muttei rajuja synnytys supistuksia. Hän suositteli että lapsen keuhkojen tila tutkitaan ottamalla näyte lapsivedestä. heti kun keuhkot ovat kypsät lapsi otetaan ulos ja näin repeämis riski vältetään. Jos supistuksia ilmenee ennen laskettua aikaa on tärkeää lepo, tarvittaessa lääkitys joka ehkäisee supistuksia. Useimmat äidit viettävät raskauden loppuajan sairaalassa
Hei vain
Minulla on takana 5 sektiota vuosina -92-04, viimeisin tehty aika tarkkaan vuosi sitten. Nyt meille on tulossa yllärikuutonen huhtikuussa ja luonnollisesti kyselin tuosta kohdun arpialueen seurannasta raskauden aikana. (edellisen sektion leikkauskertomukseen on kirjattu kohdun ja vatsan alueen kunto plus arpisuus ja mainittu, että kohtu varmaankin kestää raskauksia vielä) Synnytysten ja perinatologian erikoislääkärin mukaan kohdun tilannetta voidaan toki seurailla loppuraskaudessa, mutta siitä ei kovinkaan paljon ole hyötyä. Vaikea sanoa, kenen kohtu loppujen lopuksi kestää mitäkin.
Itseäni huolestuttaa se, että minulla on loppuraskaudessa ennen sektioita ollut paljon kivuliaita säännöllisiä supistuksia, olen mm. joutunut hakemaan estopiikkiä synnytyspolilta eivätkä kaikki lapsukaiset ole malttaneet pysyä yksiössään suunniteltuun päivään asti vaan synnytys on käynnistynyt ja on sitten leikattu aiemmin. Luultavasti tässä raskaudessa juoksen aika herkästi synnytysvastaanottoon jos alkaa supistella säännöllisesti ja kipeästi vaikka minulle ei olla mitenkään korostettu repeämäriskiä, sen verran hyvässä kunnossa kohtu vielä on ollut :)Tämä on kyllä ehdottomasti viimeisin lapsemme, pyydän sterilisaatiota sektion yhteydessä.
Mandi rv 15+6 ja 5 ipanaa
Onko teillä muilla sektiohaavan seutu tai maha muuten ollut kipeä loppuraskaudesta? Minulla kun tuntuu ihan alamahasas todella usein kova kipu, ihan kuin veistellä mahaa leikkaisi. Varsinkin supistellessa käy todella kipeää.
Neuvolassa asiaan ei kuitenkaan olla puututtu vaikka olen maininnut. Aina on viitattu vain aikaisempiin kiinnikkeisiin, mutta vähän epäilyttää.
Ennenaikaisen syntymän vaaraa ei kyllä supistuksista huolimatta ole koska mitään muutosta kanavassa ei ole tapahtunut ja edellisetkin on jouduttu leikkaamaan koska olisivat halunneet jäädä masuun :)
t. kohta kolmen tenavan äiti rv32
Eli minä kuulun niihin harvoihin sektioituihin, jolla arvet antoivat loppusuoralla periksi... IKÄVÄ KYLLÄ. Eli ei todellakaan kannata vähätellä, jos lääkäri toteaa kohdun olevan ohehtunut. Mulla oli takana hätä-ja kiireellinen sektio, arvet pystysuunnassa. Lapset halunneet aina tulla etuajassa, ja kohdun ei ole tarvinnut venyäkään 36 vko.a pidemmälle. kohdunsuu auennut aiemmin. Nyt viimeisessä raskaudessa supisteli taas ennenaikasesti, mutta ne ei juurikaan avanneet kohdunsuuta. sovittiin sektio 38 vko.lle. Kunnes 36 vko.lla alkoi mahdoton vatsakipu alavatsalla, aina kun supisti varsinkin sattui, menin äitipolille, jonne jäinkin tarkkailuun ja sain kipulääkettä, ja kipulääkettä... Ei auttanut, siirto varulta synnytys saliin. kauaa en kerennyt siellä olla, kun tuli lopullinen tosi kova kipu vatsalle ja olo heikkeni, vauvan syke heikkeni ja kaikki tuntui kamalalta. Mies hälytti apua ja kätilöt kutsui lääkärin, joka kokeili vatsan päältä ja tunsi vauvan, lähtö hätäsektioon! Kun vatsapeitteet saatiin avattua, oli vauva jo vatsaontelossa, kohtu oli revennyt vanhoista arvista, onni oli sairaalassa olo ja leikkaussalin läheisyys. Ei varmaankaan olisi kumpikaan selvitty muuten, asiasta pian vuosi, mutta kyllä se edelleen " kummittelee" mielessä. Minulle tehtiin sovittuna sterilisaatio sektion yhteydessä. Ja hyvä näin! onnellinen kolmen lapsen äiti. Onnellista loppu raskautta kaikille! Tätä todellakin harvoin tapahtuu, mutta kuulostelisin silti kipuja vatsalla, jos useampi sekti takana!
mutta ajattelin että teillä varmasti on asiasta tietoa ku ootte useamman sektion kokeneet..eli minkälaista väliä seuraavaan raskauteen suositellaan sektion jälkeen?tämä raskaus tod.näk menee suunniteltuun sektioon ja lisää vauvoja ois suunnitelmissa.
kiitos jos joku viitsii vastata :)
Oliko lääkäri todennut kohtusi olevan ohentunut jo edellisessä sektiossa vai tapahtuiko koko tämä ohentuminen tämän viimeisen raskauden aikana?
Vähän kyllä alkoi huolettamaan kun oma alavatsani on niin kipeä kun yhtään supistelee.. Ja supistelee kyllä usein, kun kotona on kaksi alle 2v muksua.
nököx:
Tuosta parantumisajasta en tajunnut kysellä silloin, kun viimeisimmän leikkaavan lääkärin kanssa juttelin. Mutta olen kuullut sellaistakin, että kohtu olisi vahvistunut vuosien myötä, vaikka olikin jo todettu ohueksi.
tamatu:
kyselit tuosta sektioiden aikavälistä... Itse menetin siis sektiolla syntyneen esikoiseni viikon ikäisenä ja tuolloin luonnollisesti kyselin tuosta välistä seuraavaan raskauteen. Useammankin lääkärin mielestä leikkaustekniikka on nykyään niin kehittynyt, että kohtu pääsääntöisesti kestää uuden raskauden vaikka heti, koska eihän se vielä pitkään aikaan ala venymään. Olinkin sitten uudelleen raskaana jo 2kk kuluttua sektiosta ja raskaus meni todella hyvin kaikin puolin, terve poika syntyi :) Tämä on tottakai hyvin yksilökohtaista ja sektioiden lukumäärän kasvaessa kohtu varmasti vaatii pidemmän toipumisajan. Itse olen aina parantunut sektioista todella nopeasti, esim. kohtutulehdus tai vastaavat varmasti heikentävät kohdun toipumista.
tuideli:
kerroit, että vauvasi ovat syntyneet jo viikolla 36. Olen kuullut, että mitä aikaisemmin ja paksumpana kohtuarpi joudutaan tekemään, sitä huonommin se paranee (kohtuhan venyy ja ohenee raskauden edetessä).Olisikohan tällä seikalla jotain tekemistä tuon ikävän tapahtuman kanssa... Onneksi kaikki kuitenkin meni loppujen lopuksi hyvin ja sait pienen käärön syliisi :)
vastauksestasi :)...oli todella helpottavaa teitää että uusi raskaus voisi olla mahdollista jopa noin nopeasti sektion jälkeen...
Eikä näillä meidän edellisillä lapsilla ole kun vuoden ikäero ja nyt jännätään ehtiikö edes ihan sitä ennen kun seuraaava leikataan.
Mulla tosiaan toisen sektion jälkeen oli jo ohentunut kohtu arpien kohdalta, mutta sain tietää sen vasta tän repeytymisen jälkeen. kun leikannut lääkäri rupesi katsomaan papereita edellisistä sektioista.. tai, ehkä jotain oli saatettu sanoa silloin edellisel kerralki, mut ei ainakaan niin, et ois mulle jääny mieleen ja menny tajuntaan. Mut kuten joku kirjottikin, on sillä kai merkitystä, kun sektiot tehty aiemmilla viikoilla, ja kohtu viel aika paksu. kiinnikekivutkin voi olla aika kipeitä kohdun kasvaessa, mut jos kivut tuntuu supistusten yhteydessä, ja arpien alueella, suosittelisin synnärillä käyntiä. ei ne oikeen tavallisilla ultrilla pysty mittaa kohdun paksuutta, mutta saa ainakin lääkärin mielipiteen asialle. mullakaan ei sinä aamuna, kun kaikki tapahtui, nähty ultralla mitään ihmeellisempää! mut todellakin olen onnellinen lapsistani, ja luulen, että tän viimesen kans todella erityisen onnellinen!!!
Ihan ensiksi haluan sanoa Tuidelille, että täältä löytyy kohtalotoveri. Myös minun kohtuni repesi ja kun kukaan ei ottanut kipua tosissaan, vauva löytyi lopulta vatsaontelosta. Kuin ihmeen kaupalla hengissä ja ilman vaurioita. Nämä ovat kyllä hurjia tapauksia ja kummittelevat mielessä varmasti pitkään.
Muuten sanoisin, että ihan varmuuden vuoksi itse odotimme vuoden ennen seuraavaa raskauden alkamista sektion jälkeen, ja suosittelisin tätä muillekin. Jos haluaa pelata varmemman päälle. Ei lyhyempi aikakaan tietenkään välttämättä mitään aiheuta, mutta vuodessa kohtu ehtii varmasti parantua sen mitä on parantuakseen (näin on minulle sanonut useampi lääkäri).
Minulla esimerkiksi kohtu ei ollut ohentunut laisinkaan, vain vanha arpi repesi ja kohtu on sen ympäriltä ihan normaalivahvuinen.
Hysteeriseksi ei kannata ruveta, mutta ottakaa mahdolliset kovat kivut tosissaan ja vaatikaa henkilökuntaa myös ottamaan.
Ainakin minä rohkaistuin suhtautumaan vakavammin näihin arpialueen kipuihin. Ilman teidän kokemuksia minulla on ollut todella korkea kynnys mennä lääkärille ja/ sairaalaan. Ei tälläistä kipua ehkä kannatakkaan väheksyä... Toivottavasti kaikki menee kuitenkin hyvin loppuun asti vaikka nyt pelottaa kamalasti.
Meillä toinen lapsista syntyi jo viikolla 29, joten ainakaan mun kohdallani aikaisella leikkauksella ei ollut ainakaan negatiivista vaikutusta kohdun kuntoon.
Kun kyselin väliä seuraaviin lapsiin niin ekan sektion jälkeen sanottiin, että puoli vuotta pitäisi olla väliä ennen kuin tulee uudelleen raskaaksi. Nyt neljännen sektion jälkeen sanottiin, että parempi olisi kun väliä olisi vähintään vuosi.
Mulle lääkäri myös kertoi, että silloin tällöin aina tulee leikkauksessa vastaan vauvoja, joilla onkin esim. jalka ulkona kohdusta kun kohtu on pettänyt. Joten kohdun repeäminen ei heidän mielestään ollut kovin harvinaista.
Ja sterilisaatiolla ja kohdun poistollahan ei (periaattessa) ole mitään tekemistä keskenään!! Enpä usko, että sterilisaatiota tehdään Suomessa jos äiti sen ehdottomasti kieltää! Kohdunpoisto tehdään aina vain lääketieteellisistä syistä (esim. jos verenvuoto ei lopu tai kasvaimet jne.) se ei ole mikään ehkäisykeino (näin ainakin Naistenklinikalla sanottiin).
Ymmärsinkö oikein ja uskalsit viel repeytymisen jälkeen uutta raskautta?? Kauanko sulla aikaa repeytymisestä ja olitko sisällä sairaalassa, kun toi sattu? Mullakaan ei kipua otettu todesta, vaan mitattiin vaan supistuskäyrää ja tutkailtiin kohdunsuun tilannetta. Vaikka alavatsa kipu oli sietämätön... Meillä vauva oli pari päivää valvontayksikössä, sai lisähappee aluksi. Mutta sit vierihoitoon, itse olin vaan tosi kipeä vatsasta ja pelkäsin kaikkea, ilmaa tuli vatsaan tosi paljon, hb oli alhainen. tasan viikko oltiin sairaalassa. Sit oli kiva kotiutua ja rauhottua tutussa ympäristössä. Mullekin ekan sektion jälkeen sanottiin, et puol vuotta olis hyvä olla ennenkun yrittää seuraavaa raskautta. Mut hyvät jatkot kaikille!!
Hei. En ole ollut raskaana repeämän jälkeen, siitä on aikaa alle vuosi. Mutta harkinnassa on vielä joskus, tosin ei pitkään aikaan, uusi vauva. Olin kotoa asti kipeä, mutta varsinainen repeäminen ja vauvan poistuminen kohdusta tapahtui ollessani sairaalassa ja odottaessani pääsyä kiireelliseen sektioon (noin tunti?). Tämä tapahtui aikaisilla viikoilla ja siksi vauva joutui teholle keskoshoitoon. Mutta tuosta repeämästä ei hänelle tullut mitään ongelmia, ei myöskään minulle sinänsä että toipuminen oli kuten normaalista sektiosta (repeämä oli vain vanhan arven kohta). Minulle tämä asia on ollut aika vaikea kaikenkaikkiaan, eikä kohtelu sairaalassa juuri parantanut asiaa. Toivon ettei kenenkään koskaan tarvitsisi repeämää kokea :(
Amelie, Missä synnytys-sairaalassa jouduit odotteleen sektiota. Oliko kysymyksessä Naisten klinikka?
Haaveissa olisi siis vielä kolmas lapsi(esikoisen menetimme viikon ikäisenä) joskus tulevaisuudessa ja kaikki lapseni ovat syntyneet sektiolla. Viimeisimmän sektion jälkeen kohdun todettiin olevan jo reilusti ohentunut, mutta uutta raskautta ei kuitenkaan suoraan kielletty. Riskit sekä äidin että vauvan kannalta kyllä selvitettiin tarkkaan.
Mitä sinulle on kirjattu kohtusi tilasta synnytyskertomukseen? Kannattaisi varmaan keskustella leikanneen lääkärin kanssa asiasta, niin saisi selvyyttä tilanteeseen...
Onkohan muuten kohdun kunnon/paksuuden selvittäminen ultraamalla mahdollista jo ennen raskautta? Rauhoittaisi kummasti, kun tietäisi tilanteen edes suunnilleen!