meneekö neljäs lapsi siinä missä

jo matkustaminen tulee hankalammaksi.

t: neljän mutsi

että yksi lisä ihminen siinä sivussa, ei sitä edes huomaa! Hitto, ihmiset ovat yksilöitä ja ne pitää olla kaikki sellaisia, että ne huomioidaan ja huomataan ja niiden eteen tehdään töitä! Jos toivot lapsen menevän siinä sivussa muiden seassa niin jätä tekemättä!

Neljäs lapsi aiheutti jonkin verran rahallisia muutoksia, mm. auto vaihtui 7 paikkaiseen, nykyinen 4h+k alkaa tuntua todella pieneltä, mutta asunto olisi ollut jo liian pieni kolmellakin lapsella liian pienten huoneiden takia, joten muutto on ainakin parin vuoden sisällä tiedossa.



Me kierrätetään lapselta toiselle vain vauvan, ja leikki-ikäisen hyväkuntoiset vaatteet, luistimet, sukset, polkupyörät, jos vain mahdollista. Kenkiä ei kierrätetä, eikä vanhimman lapsen vaatteita säilytetä nuoremmille, koska siinä on niin pitkä ikäero (7 vuotta seuraavaan).



Työllisesti neljäs lapsi ei tuo minusta mitään uutta. Vauvan hoito on jo tuttua, isommista lapsista on paljon seuraa toisilleen ja tästä nuorimmasta kehkeytyy leikkikaveri heille jonkun ajan päästä.



Mutta kyllä voisin sanoa, että neljä menee siinä missä kolmekin, mutta on siinä varmaan enemmän työtä, kuin yhdessä lapsessa. Meillä ei tosin ole kokemusta vielä suuremmista harrastuskustannuksista, toistaiseksi kaksi vanhinta vasta harrastaa ja heidän harrastukset on suht edullisia, n. 300euroa vuodessa/lapsi.

Ihana tähän mennessä terve vauva. Ekaa taas on diagnosoitu ja käytetty terapioissa. Alku kyllä on sujunut. Kaikilla vaan tuntuu välillä olevan yhtäaikaa asiaa

kaikki poikia ja neljännestä haaveilen. Jotenkin olen oppinut huomaamaan, että vanha sanonta "lapsi tuo leivän tullessaan" pitää paikkansa, talous ei kaatunut toisesta, eikä kolmannestakaan, enkä usko neljännenkään taloutta kaatavan. Autoakaan ei tarvitsisi vaihtaa, ei myöskään taloa, joko nuorimmat tai keskimmäiset saisivat jakaa huoneen, riippuen siitä olisiko tuleva lapsi tyttö vai poika.



Olen itse isosta perheestä (minulla on kuusi sisarusta), kaikkea saimme harrastaa, aina oli sisaruksista seuraa ja oli kiva kun koulusta tullessa oli äiti kotona. Aikuisena vanhemmat eivät tietenkään voi jokaisen asuntolainaa taata, mutta kaikki me olemme kuitenkin hyvin pärjänneet, eikä kukaan odota vanhemmilta ylimääräistä rahallista tukea.



Muutama asia mitkä itseäni mietityttää on esim matkustaminen. Nykyään tykätään silloin tällöin käydä etelässä lomailemassa, neljän kanssa tämä tulee jo niin kalliiksi, että kipuraja alkaa tulla vastaan. Toisaalta pidämme myös mökkeilystä, joten ei kai sitä pakko ole ulkomaille lähteä. Toisaalta tämä vauva-ajan pidentäminen vielä muutamalla vuodella arveluttaa. Nyt nuorin on 2v, joten parin vuoden päästä kaikki lapset ovat jo aika isoja ja heidän kanssaan on helpompi tehdä kaikenlaisia juttuja. Jälleen pitäisi alkaa kaikki alusta, mutta olisi se toisaalta ihanaa. Jos vaikka saisi sen tytön...