Saako teillä 6-vuotias päättää, mitä ruokakaupasta ostetaan?
Olin siskoni ja hänen 6-vuotiaan tyttönsä kanssa ruokakaupassa ja olin aivan äimistynyt, kun tyttö kantoi ostoskärryyn kaikenlaista mitä hänen teki mieli, herkkuja pääasiassa. Siskoni ei sanonut mitään, vilkaisi vain mitä tyttö kärryyn toi. Jostain mehupullosta sanoi, että sitä ei osteta, mutta kun tyttö vaati, että hän haluaa sen, ostettiin sekin. Häh? Onko tämä ihan normaalia? En edes ymmärtänyt ihmetellä ääneen, vaikka kyseessä oli oma siskoni. Kotona vain ajattelin, että meillä ei tule moinen toimimaan, kun lapset kasvavat, nyt ovat vielä niin pieniä, että eivät vaadi kaupassa mitään.
Kommentit (13)
Meillä lapsi on osa perhettä, ei mikään alistettu alamittainen.
Tosin meillä lapset eivät halua ostaa erityisesti mitään herkkuja, mutta saavat valita mieluisimman ruisleivän tai sen, ostetaanko vapaan kanan munia vai jotain muuta. Lapset saavat valita hedelmät ja punnita ne ja aika usein päättävät senkin, mitä ruokaa laitetaan. Itse en syö ruokia (ateriavammainen pakkosyötetty lapsi minussa ei koskaan istu ruokapöytään, jos sen voi välttää).
Miksi lasten pitää syödä sitä, mitä minä haluan heidän syövän?
Oot tosi reilu kun avaudut täällä, muttet saa suutasi muuten auki. Eikä tarvitse soittaa!!!
Joskus annan valita parista kolmesta vaihtoehdosta mieluisimman, mutta harvemmin.
Kyllä minun lapseni tiesivät siinä iässä, mitä meille on yleensä tapana ostaa. Siksi he osasivat tuoda niitä kärryyn ja ehkä se sivullisesta näytti siltä,että "lapset valitsevat mitä haluavat".
Eri asia sitten , jo jotain omia herkkuja halusivat. Niistä kyllä sovittiin aina erikseen.
Ei tietenkään saa päättää. Ehdottaa saa kyllä ja joskus ehdotus menee läpi.
Oot tosi reilu kun avaudut täällä, muttet saa suutasi muuten auki. Eikä tarvitse soittaa!!!
Tiedän, ettei siskoni ole nyt netissä! ap
Poika tosin ehdottaa tuotteita, joita ostaisin muutenkin. Kyllä meillä lapsi saa ehdottaa että ostetaan banaaneja, viiliä ja voileipäkinkkua. Sipsi- tai karkkipussikin voi ostoskärryyn tulla ihan luvalla.
Joskus ehdottaa jotain harvinaisempaa, kuten juotavaa jogurttia tms. Joskus menee ehdotus läpi, joskus ei. Varsinaisesta ruoastakin tekee usein ihan hyviä ehdotuksia (yleensä haluaisi aina lohta tai kanasuikaleita).
kunhan nyt ei ihan mahdottomuuksiin mene. Minusta on vain kivaa kun he osallistuvat ja ruoanlaittokin on usein kivempaa kun ovat itse saaneet päättää ruoasta :)
Meillä lapsi on osa perhettä, ei mikään alistettu alamittainen. Tosin meillä lapset eivät halua ostaa erityisesti mitään herkkuja, mutta saavat valita mieluisimman ruisleivän tai sen, ostetaanko vapaan kanan munia vai jotain muuta. Lapset saavat valita hedelmät ja punnita ne ja aika usein päättävät senkin, mitä ruokaa laitetaan. Itse en syö ruokia (ateriavammainen pakkosyötetty lapsi minussa ei koskaan istu ruokapöytään, jos sen voi välttää). Miksi lasten pitää syödä sitä, mitä minä haluan heidän syövän?
Ja joo, teillä ei todellakaan ole alistettu alamittainen lapsi, päinvastoin!
Meillä lapset saa päättää iästä riippumatta esim. minkä jogurtin ottavat ja mikä leipä valitaan, mitä hedelmää otetaan jne. Samalla opetellaan valitsemaan hyvälaatuiset ja tuoreet ruuat. Mutta eivät tietenkään kaikkea valitse. Jos ottavat vaikka omenoita, niin minä valitsen loput hedelmät ja jos haluavat jäätelöä, niin sitten ei oteta muuta herkkua. Eikä mitä tahansa, vaan kohtuuhintaista eli siten tavallaan voivat ehdottaa, mitä otetaan. Kysyn myös lapsilta, mitä ruokaa haluavat syödä ja itse valitsen loput ruuat. Tämä käytäntö siis isommissa ostoissa eikä esim. lähikaupan pikkuostosten yhteydessä lapset valitse.
Meillä lapsi on osa perhettä, ei mikään alistettu alamittainen. Tosin meillä lapset eivät halua ostaa erityisesti mitään herkkuja, mutta saavat valita mieluisimman ruisleivän tai sen, ostetaanko vapaan kanan munia vai jotain muuta. Lapset saavat valita hedelmät ja punnita ne ja aika usein päättävät senkin, mitä ruokaa laitetaan. Itse en syö ruokia (ateriavammainen pakkosyötetty lapsi minussa ei koskaan istu ruokapöytään, jos sen voi välttää). Miksi lasten pitää syödä sitä, mitä minä haluan heidän syövän?
Ja joo, teillä ei todellakaan ole alistettu alamittainen lapsi, päinvastoin!
Miksi lasten pitää syödä tiettyä ruisleipää vain siksi, että minä niin päätän? Tai kinkkuleikettä, jos heidän mielestään kalkkunaleike on parempaa. Tai kirsikkatomaatteja, vaikka luumutomaatti olisi kiinnostavampi vaihtoehto?
Miksi lapsi ei saa päättää syömisistään? Meillä osaa 6v tehdä salaattia tms. aika näppärästi enkä näe mitään syytä sanoa lapselle, että pois keittiöstä, tämä on äidin valtakunta eikä täällä sallita kokeiluja.
Jos lapsi tietää saavansa valita, ei hänellä ole mitään tarvetta valita väärin. Hän sen ruuan lopulta syö.
Eivät nyt tietenkään kaikesta päätä mutta saavat ehdottaa ja usein valitakin mieleisiään juttuja.