Oletko valinnut isäsi kaltaisen miehen?
MUn mies on niiiiin päinvastainen kuin oma isäni, no ehkä työnteossa on samanlainen eli tekee työnsä kunnolla, mutta muuten mieheni on kunnollinen perheenisä, ei ikinä väkivaltainen, juo tuskin lainkaan, ei hauku, ulkoisestikin ihan erinnäkinen. Isäni taas väkivaltainen, joi...
Kommentit (25)
joitain yhteneväisyyksiä on, mutta suurimmaksi osaksi eroavat täysin toisistaan.
isä on hermoheikko kommari..kotona edelleen järkyttävän hermo tunnelma,edes 12 v poika ei halua mennä sinne!Meillä on onnellinen perhe koska mun mies niin leppoisa ja ihana!!
on voimakas, erilainen kuin isä, mutta olisi kannattanut valita kiltti, isäni kaltainen mies.
valitettavasti kyllä :/
(tajusin vasta myöhemmin ja päivä päivältä enemmän samoja piirteitä..)
Isäni oli huumorintajuinen, mielipiteiltään suvaitsevainen, teki työnsä aina kunnolla, raatoi jopa liikaakin. Mieheni ei sentään raada itseään henkihieveriin työnsä takia.
Kummallakin on ollut sama alkoholin ottamistyyli. Ottavat kotona, eivät juokse kapakoissa eivätkä juo itseään kännitilaan.
Isäni tykkäsi paljon miehestäni ja toisinpäin.
Mun isäni kuoli muutama vuosi sitten.
Ovat täysin erilaisia. No ehkä ainut yhdistävä tekijä on kunnon huumorintaju. =)
kyllä ja ero seuras 10vuotta myöhemmin, uus on ihan vastakohta ja on ihanaa kun ei tarvitse odottaa koska se kännissä kilahtaa tai monta päivää seuraava reissu kestää.
Minun isäni oli kekseliäs ja hassu, ymmärtäväinen ja ahkera. Meillä ei ollut ikinä puutetta mistään ja sai olla juuri sellainen kun oli.
Elämäni muut miehet ovat olleet itsekkäitä ääliöitä, joiden oma napa on aina ollut se ensimmäinen. Nainenhan on tietenkin luotu tukemaan miehensä uraa ja siivoamaan koska se käy naiselta niin luonnostaan, eikö niin? Nainen hoivaa ja hoitaa koskaan pyytämättä itselleen mitään ja tyytyy siihen mitä muilta jää. Minua ei ole kukaan mies koskaan rakastanut sellaisena kun oikeasti olen isääni lukuun ottamatta. Siivoajaksi jo öittensä h...raksi on kyllä kelvannut.
Joten olen siis ilman toistaiseksi. Ehkä joskus vielä...
Mun mieheni kuuntelee mua, antaa mun päättää omista asioistani arvostelematta valintojani, kehuu mua kauniiksi eikä edes silloin, kun kolhin sen autoa, huutanut.
Mun mieheni onkin hyvä mies. Mun isäni on vain mies.
Lapsuudesta muistan isän olleen hiljainen, ja äidin tossun alla. Kun he erosivat, isäni joi paljon, tai ainakin usein, ja hänellä tuntui olevan joka viikonloppu eri nainen. Naisten ja juomisen suhteen hän on rauhoittunut. Hän on edelleen hyvin rauhallinen ja hiljainen (eli siis puheliaan vastakohta). Mieheni on myös rauhallinen ja hiljainen. Itsekin olen samanlainen, joten meillä on todella hiljaista!
Isäni on dominoiva (ei negatiivisessa mielessä, sellainen laumanjohtajatyyppi), seurallinen, nokkela, analyyttinen, itsepäinen ja tempperamenttinen. Itse olen tullut ihan isääni.
Hän on myös suuri kuin ladon ovi, kädet kuin lapiot jne.
Mieheni on lyhyehkö, hoikka ja notkea. Luonteeltaan hän on rauhallinen, ujohko, toisinaan jopa vähän epäsosiaalinen, harkitseva, ei ota mielellään vastuuta (paitsi perheestään) ja on todella joustava. Ei hermostu juuri koskaan kellekkään, kun taas isäni ja minä tulistutaan vähän väliä. Nykyään olemme oppinetkiin ottamaan matsia keskenämme, niin muiden ei tarvi kärsiä :) Äitini onkin luonteeltaan ihan kuin mieheni, välttää konflikteja jne.
Isääni ja miestäni yhdistää kuitenkin työmoraali, perusarvot ja se, että molemmat ovat todella hyviä ja osallistuvia perheenisiä ja puolisoita. Erilaisuudestaan huolimatta tulevat todella hyvin toimeen keskenään.
Mutta esim. ala ja ulkonäkö ovat täysin päinvastaisia.
Kiukuttelevan päällepäsmärin ja kotihitlerin. Hauskinta tässä taitaa olla, että mieheni ei voi sietää isääni:)
Samanlainen narsistinen juoppo k-pää kuin isäni.
Onneksi erottiin, mutta ketuttaa lastemme puolesta.
Exää kun kiinnostaa vaan oma perse ja se että saisi edes jollain tapaa meitä pidettyä talutusnuorassansa siitä huolimatta että ero oli hänen ideansa.
Ihan samalla tavalla historia toistaa itseään ja kieltämättä vähän hävettää...
Aidosti perhettään rakastava, huumorintajuinen, ahkera, hellä, reilu, mukava, inhimillen ihminen.
Ekologisia valintoja tekevä, kierrätyshenkinen, kekseliäs, läheisiään kuunteleva. Hyviä ominaisuuksia on niin paljon kummassakin, että ne vähät huonot sietää.
Isä oli kova juomaan, mutta myös kova tekemään töitä. Mies on kova juomaan, mutta ei oo kova tekemään töitä. Taitaa olla kyl jo ex mies.
tosin tajusin sen vasta vuosia myöhemmin...
Samanlainen tapa käyttää rahaa, alkoholia jne. Samanlainen tapa suhtautua lapsiin, vaimoon, muiden tekemisiin.
Löysin hyvän miehen!
samanlainen ruumiinrakenne. Mutta henkisesti olen itse isäni jatke, ja miehenin on kuin äitini. Eli vain puolittain olen nainut isäni ;)
Tai no, molemmat kyllä hyviä perheenisiä.
Mutta isäni oli sosiaalinen, mieheni taas ei. Mieheni on hyvin älykäs ja fiksu muutoinkin - isäni tavallinen juntti.
Isäni nikkaroi milloin mitäkin, remppasi taloamme pääasiassa itse - mieheni käyttää vasaraa tyttöjen tyylillä. (itse nikkaroin jos jotain nikkaroitavaa on). Mieheni on hyvä kokki - isäni ei koskaan tainnut laittaa ruokaa.
joitain yhteneväisyyksiä on, mutta suurimmaksi osaksi eroavat täysin toisistaan.