Te varatut/perheelliset, joilla suhde toisen miehen kanssa,kysymys teille.
Millä vaiennatte omatuntonne äänen? Millä perustelette itsellenne vai perusteletteko lainkaan sivusuhdetta? Miten voitte noin niinkuin arkea yleensä ajatellen? Kyselen kun painiskelen moraalisten dilemmojen parissa... :(
Kommentit (3)
että minulla (alle 30-vuotiaalla) olisi oikeus läheisyyteen ja seksiin!
Miksi pitäisi kitkuttaa täysin tunteettomassa suhteessa, jossa ei ole mitään läheisyyttä. Ja jos mies juoksee vieraissa mielummin kun on oman vaimonsa kanssa, niin miksi minäkään olisin ilman?
Itsellä ei tosin ole toista suhdetta, mutta läheisyydestä ja toisen ihmisen kosketuksesta haaveilen.
Olen naimisissa ja meillä kaksi lasta.Minulla on suhde toiseen naimisissa olevaan mieheen, jolla myös lapsia.Minulla ei ole yhtään syyllinen olo,ei mitään omantunnon ääntä.En tiedä miksi,en tunne omaa miestäni kohtaan kaveruutta enempää.Tiedän että olen itsekäs ja jos mieheni tietäisi hänen maailmansa kaatuisi,koska rakastaa minua.Itse olen aina todella iloinen kun olen tavannut tätä toista,en perustele suhdetta itselleni mitenkään, minulla on tunteita tätä toista kohtaan ja hänellä minua kohtaan,mutta tämä on kokonaisuutta ajatellen paras vaihtoehto mulle ja tälle toiselle.
että mullakin on oikeus läheisyyteen ja seksiin.
En ole vielä kuollut enkä edes vanha, joten tarvitsen hellyyttä ja fyysistä läheisyyttä.
olen ehdottanut miehelleni eroamista, mutta hän ahdistuu ajatuksesta ihan tavattomasti ja tuntuu, että aiheuttaisin hänelle valtavaa kärsimystä ja suorastaan rikkoisin hänet eroamalla. Niinpä sinnittelen tässä ja haen elämääni sisältöä muualta.
n39