Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Hävettää, nolottaa, ja silti se tuntui upealta

Vierailija
19.05.2011 |

Onneksi on tälläinen anonyymi palsta meille naisille.



Nyt hävettää, nolottaa, ja on henkisesti huono olla. Petin eilen illalla miestäni ja parasta kaveriania. Seksinä se oli upeaa, vaikkakin jotenkin "likaista panemista".



Illalla ei sitä asiaa oikein tajunnu, vaan oli sellanen ihme olo. Lapset hiukan ihmetteli kun olin vaisu kun kotio ajettiin ei muuta. Mutta nyt tänään töissä on tilanteen ja omat tekoset vasta kunnolla tajunnu ja kaikki on jotenkin sumeaa ja pilalla. Eiliseltä seksikumppanilta (parhaan kaverini mies) tuli kanssa päivällä tekstiviesti "että pitää puhua".



Miten ihmeessä tässä voi edetä. Kertoa heti alkuunsa koko homma ja hajottaa siinä samalla kaverin perhe ja omat välit kaveriin. Vai olla kertomatta ja mahdollisesti seota syyllisyydestä.



Koko tilanne oli niin tyhmä, ja epätodellinen ettei tollasta pitäisi edes terveille ihmisille tapahtua. Kun kyse ei ollu mistään vuosien vihjailusta ja flirttailusta saati mistään kännistä. Vaan pelkästä seksistä, joka alkoi niin yllättäen että olisi molempien pitänyt tajuta heti alkuunsa lopettaa.



Enkä edes ole koskaan aikasemmin ajatellut mitään kiihottavaa ko. miehestä ja tuskin hänkään minusta. Kerran, pari on vitsaillut seksistä ja silloinkin vaimonsa kuullen ja ei takuulla tarkoittanut sitä.



Mutta silti tapahtuessaan se seksi oli hienoa ja molemmat nautimme siitä. Kumpikaan ei sillä hetkellä miettinyt ollenkaan mitään, ei edes kiinni jäämistä joka sekin olisi voinut tapahtua. Syyllisyys ja katumus tuli vasta jälkeenpäin ja nyt se iskikin lujaa.

Kommentit (28)

Vierailija
21/28 |
20.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos sinulla on paska olo tapahtuneesta, miksi se pitäisi kostaa muille hommaamalla heillekin paha olo ja rikkomalla heidän elämänsä?



Itse teit ratkaisusi nussimisesta, joten kanna itse taakkasi. Ei sillä pidä toisten elämää mennä sotkemaan.

Vierailija
22/28 |
20.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos mietit sitä kertomista partnerisi näkökulmasta niin mietipä tätä.

Jouduin itse vähän vastaanvanlaiseen tilanteeseen erään naispuolisen ex-työtoverini kanssa työmatkalla kosteahkon illallisen jälkeen. Olin kuulemma koko yrityksen seksikkäin mies, ja sehän meikäläiseen putosi kuin tonnin lyijypaino. Joten koko yö siinä sitten meni mieskuntoa todistellessa useaan otteeseen. Olihan se meistä molemmista kivaa ja fantastista silloin yöllä, mutta seuraavana aamuna koska molemmat olimme vakituisessa parisuhteessa, päätimme olla asiasta visusti ja iäti vaiti. Vaikkemme mitään perhetuttuja olekaan niin vaimoni ja hänen miehensä tuntevat jollaintapaa toisensa. No ex-työtoverini kuitenkin syyllisyyden tuskissansa meni asian miehellensä kertomaan. Seurauksena oli heidän avioero, ja minä olen pelännyt siitä lähtien, että asiasta katkeroitunut aviomies tai miksei tämä ex-työtoverinikin käy asian paljastamassa vaimolleni, joka ei tietenkään asiaa villaisella peittele vaan meilläkin olisi todennäköisesti sen jälkeen hopeat jaossa. Tästä syystä olen vaihtanut työpaikkaa ja muuttaneet asuinpaikkakuntaa, ja siitä huolimatta aina kun vaimolleni tulee puhelu jostain ennaltatuntemattomasta numerosta minulla kavahtaa niskavillat pystyyn. Nyt rupeaa jo pikkuhiljaa uskomaan ettei sitä soittoa tulekaan, kun tapauksesta on kulunut reilu 2 vuotta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/28 |
20.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuo sinun juttusi kertoo tämän ajan ihmisten mielettömästä itsekkyydestä ja "mulle heti kaikki tänne" ajattelusta. Lyhyen nautinnon takia vaarannetaan kaikki se mikä on normaaleille ihmisille tärkeintä maailmassa, perhe, ystävyys, lapset, rehellisyys jne. jne.

Meinaatko, että tämä meidän aika on jotenkin ainutlaatuinen sen suhteen, että halut vievät ihmisiä kuin pässiä narussa? Itse veikkaisin että pikemminkin päinvastoin. Ja käsittääkseni tässä asiassa Suomi on ainakin mennyt tilastollisesti koko ajan siihen suuhtaan, että sivusuhteita hyväksytään koko ajan yhä vähemmän. Muualla Euroopassa ja käsittääkseni aikaisemmin täälläkin on ollut huomattavasti tavallisempaa ja hyväksyttävämpää pitää avioliiton ulkopuolista rakastajaa. Mistä muutos sitten kertoo, onkin eri asia. Romanttisen parisuhteen ihannoimisesta? Median luoma myytti yksiavioisesta ihmisestä?

Vierailija
24/28 |
20.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei tuota VOI kertoa! Jos teet sen, olet oikeasti superitsekäs narsisti. Tekisit sen helpottaaksesi omaa oloasi. Ite lähdit puuhiisi ja itse kärsit nahoissasi. Älä kaada paskaa viattomien niskaan (omat ja toisen perheen mah. lapset) leikkiessäsi pyhimystä.



Vierailija
25/28 |
21.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Esim. herpes ja kondylooma on yleisempiä ja oireettomampia kuin kukaan uskookaan. Kantaja on voinut kantaa niitä vuosia itsekään tietämättä.

Vierailija
26/28 |
22.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mistähän tuollainen moraalinen krapula tulee? Itse en ole kertaakaan tuntenut pahaa oloa tuollaisen tilanteen jälkeen. Senverran hienolta on "vieras liha" tuntunut.



Jos tuollaisesta alkaa puhumaan niin pilaa monta asiaa ehkä pysyvästikin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/28 |
22.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan oikeesti, älä kerro!



Nyt vaan suu suppuun ja yrität unohtaa asian. Pikku hiljaa asia unohtuu,vaikka nyt tuntuu, ettei voi unohtaa.



Teit virheen, mutta sen kanssa voi oppia elämään.

Vierailija
28/28 |
23.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pidä ap mölyt mahassa. Olosi ei parane kertomisesta pätkääkään vaan sitten vasta se paska alkaakin lentää.



Harrastitte seksiä so what? Harrastelkaa uudestaankin kunhan minimoitte kiinnijäämisen riskin.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kolme viisi