Miksi opettaja ottaa suosikkilapsia?

Jokainen pätevä, ammattitaitoinen opettaja ymmärtää, ettei kaikista lapsista/nuorista voi pitää, mutta kaikkia täytyy kohdella arvostavasti. Oman kokemukseni mukaan juuri niitä hankalimpia pitää kehua ja kannustaa eniten. Sitä paremmin he suoriutuvat ja käyttäytyvät. Pieni kehu kantaa pitkälle. Hyvät oppilaat, jotka tulevat perheistä, joissa kehutaan ja kannustetaan, porskuttavat eteenpäin joka tapauksessa. Älykäs ja hyvä oppija oppii, vaikka opettaja olisi miten surkea.



Ei kukaan opettaja päätä "ottaa" suosikkioppilasta. Mutta ihmisiä kaikki olemme, ja niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. Jos joku oppilas on kohtelias ja kiva, kai opettajien on helpompi vastata ystävällisyydellä.

Jokainen pätevä, ammattitaitoinen opettaja ymmärtää, ettei kaikista lapsista/nuorista voi pitää, mutta kaikkia täytyy kohdella arvostavasti. Oman kokemukseni mukaan juuri niitä hankalimpia pitää kehua ja kannustaa eniten. Sitä paremmin he suoriutuvat ja käyttäytyvät. Pieni kehu kantaa pitkälle. Hyvät oppilaat, jotka tulevat perheistä, joissa kehutaan ja kannustetaan, porskuttavat eteenpäin joka tapauksessa. Älykäs ja hyvä oppija oppii, vaikka opettaja olisi miten surkea.

Ei kukaan opettaja päätä "ottaa" suosikkioppilasta. Mutta ihmisiä kaikki olemme, ja niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. Jos joku oppilas on kohtelias ja kiva, kai opettajien on helpompi vastata ystävällisyydellä.

Vain ammattitaidoton opettaja OTTAA tietoisesti suosikkioppilaan. Mutta on aika paljon helpompaa tykätä miellyttävästä kuin huonokäytöksisestä oppilaasta, jonka vanhemmatkin saattavat vielä olla kusipäitä.

Tietenkin kaikkia pitäisi kohdella samanarvoisesti, mutta olemme ihmisiä. Miten itse suhtaudut työkaveriin tai asiakkaaseen, joka haistattelee tai nimittelee? Kohteletko häntä aivan yhtä ystävällisesti kuin muita?

t. ope

Vaikea on tykätä oppilaasta, joka tulkuttaa joka asiassa vastaan, nimittelee sinua ja arvoselee ammattitaitoasi, pyörittelee silmiään, kun puhut hänelle jne.



Ei opettaja ole yli-ihminen sen enempää kuin kukaan muukaan. Joidenkin kanssa kemia pelaa ja vuorovaikutus on myönteistä, toisen kanssa kangertelee ja saa pelätä, mitä inhottavaa kuulee milloinkin tämän suusta. Kuka ylipäätään pitää henkilöstä, joka käyttäytyy huonosti eikä kunnioita toista ihmistä?



Valtaosa opettajista yrittää olla näyttämättä, ettei pidä kaikista oppilaista. Aina se ei onnistu, ihmisiä kun ollaan.

Temperamentti ja koulumenestys. Suosittelen kaikille, erityisesti opettajille.



Itse suhtaudun kunnioittavasti omassa ammatissani kaikkiin ihmisiin. T: kirurginen sairaanhoitaja

Temperamentti ja koulumenestys. Suosittelen kaikille, erityisesti opettajille.

Itse suhtaudun kunnioittavasti omassa ammatissani kaikkiin ihmisiin. T: kirurginen sairaanhoitaja

Sun ei tarvitse katsella viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen ihmistä, joka purkaa sinuun maailmantuskaansa. En väitä, etteikö kirurgisella sairaanhoitajallakin voi olla vaikeita asiakkaita, mutta niistä yleensä pääsee eroon nopeammin kuin opettaja ongelmaoppilaistaan. Lisäksi sulla ei ole velvollisuutena ja kutsumuksena kasvattaa näitä asiakkaitasi - vain hoitaa.

Ketjun opettajat ovat vastanneet hyvin, ja Keltikangas-Järvinenkin puhuu asiaa, mutta totuus maailmasta on se, että on helpompi olla ystävällinen mukavalle tyypille kuin haistattelijalle. Ammattitaitoa on se, että kohtelee silti kaikkia oikeudenmukaisesti ja asiallisesti.

Temperamentti ja koulumenestys. Suosittelen kaikille, erityisesti opettajille.

Itse suhtaudun kunnioittavasti omassa ammatissani kaikkiin ihmisiin. T: kirurginen sairaanhoitaja

Minusta on hieman loukkaavaa olettaa, että opettaja ei suhtautuisi kaikkiin ihmisiin kunnioittavasti. Varmaan niitäkin on, jotka eivät suhtaudu, mutta enemmistö opeista on käsittämättömän kärsivällisiä.

Paljon enemmän on tietysti positiivisia hetkiä, mutta ehkä nämä (lähiviikkojen tapahtumat) auttavat ulkopuolista ymmärtämään, että open työ ei ole aina kivaa.



- Oppilas tekee tehtävää ja kysyy opelta neuvoa. Ope ei ymmärrä, että oppilas ei tarkoitakaan sitä, mitä kysyy, vaan vastaa siihen, mitä hän on kysynyt. Oppilas ei saa tehtävää ratkaistua. Kun opettaja näyttää koko luokalle taululla tehtävän ratkaisun, oppilas huutaa: "Ope, sä valehtelit mulle! Sä oot törkee, mä en voi oppia kun sä valehtelet! Mä vihaan sua!"



- Oppilas suuttuu, kun ope ei anna hänelle erityiskohtelua pistarin kanssa. Oppilas alkaa levittää muille oppilaille noloa huhua opesta. Pian puoli koulua hihittelee opettajan kulkiessa ohi.



- Lukio-oppilas on poissa tunnilta, jolla sovitaan seuraavalla viikolla tehtävästä opintokäynnistä. Opintokäynnistä on ilmoitettu aiemmin, mutta täsmällinen lähtöaika ilmoitetaan tunnilla, jolta oppilas on poissa. Kun retkelle lähdetään, oppilasta ei näy, eikä hän vastaa puhelimeen. Muut lähtevät. Retken puolivälissä oppilas soittaa vihaisena: hänelle ei ole kerrottu bussin lähtöaikaa! Hän haukkuu opettajan pataluhaksi ja uhkailee, että vanhemmat ottavat yhteyttä rehtoriin. Opettajan olisi pitänyt soittaa hänelle erikseen ja kertoa asiat, joita hän ei ole itse viitsinyt selvittää.



Kaikki eivät olet tapahtuneet itselleni, mutta kuinka moni "tavallisessa" työssä oleva jaksaisi tällaista viikosta toiseen?

Mutta tietysti jostakusta tykkää enemmän kuin toisesta. Millään tavalla en sitä mielestäni kuitenkaan työssäni näytä, eivätkä oppilaat sitä huomaa. Avustajallani on selvästi suosikit ja inhokit. Se on epäammattimaista toimintaa minusta.



T:Ope

Mutta tietysti jostakusta tykkää enemmän kuin toisesta. Millään tavalla en sitä mielestäni kuitenkaan työssäni näytä, eivätkä oppilaat sitä huomaa. Avustajallani on selvästi suosikit ja inhokit. Se on epäammattimaista toimintaa minusta. T:Ope

Paljon enemmän on tietysti positiivisia hetkiä, mutta ehkä nämä (lähiviikkojen tapahtumat) auttavat ulkopuolista ymmärtämään, että open työ ei ole aina kivaa. - Oppilas tekee tehtävää ja kysyy opelta neuvoa. Ope ei ymmärrä, että oppilas ei tarkoitakaan sitä, mitä kysyy, vaan vastaa siihen, mitä hän on kysynyt. Oppilas ei saa tehtävää ratkaistua. Kun opettaja näyttää koko luokalle taululla tehtävän ratkaisun, oppilas huutaa: "Ope, sä valehtelit mulle! Sä oot törkee, mä en voi oppia kun sä valehtelet! Mä vihaan sua!" - Oppilas suuttuu, kun ope ei anna hänelle erityiskohtelua pistarin kanssa. Oppilas alkaa levittää muille oppilaille noloa huhua opesta. Pian puoli koulua hihittelee opettajan kulkiessa ohi. - Lukio-oppilas on poissa tunnilta, jolla sovitaan seuraavalla viikolla tehtävästä opintokäynnistä. Opintokäynnistä on ilmoitettu aiemmin, mutta täsmällinen lähtöaika ilmoitetaan tunnilla, jolta oppilas on poissa. Kun retkelle lähdetään, oppilasta ei näy, eikä hän vastaa puhelimeen. Muut lähtevät. Retken puolivälissä oppilas soittaa vihaisena: hänelle ei ole kerrottu bussin lähtöaikaa! Hän haukkuu opettajan pataluhaksi ja uhkailee, että vanhemmat ottavat yhteyttä rehtoriin. Opettajan olisi pitänyt soittaa hänelle erikseen ja kertoa asiat, joita hän ei ole itse viitsinyt selvittää. Kaikki eivät olet tapahtuneet itselleni, mutta kuinka moni "tavallisessa" työssä oleva jaksaisi tällaista viikosta toiseen?

Meillä opettajan suosioon pääsi ne jotka oli eniten äänessä, niin hyvässä kuin pahassa. Ja ne ujoimmat ja hiljaisimmat älykkäät ja sitten vielä ne "ei niin fiksut" jäivät ulkopuolelle niin sanotusti.



Todella surullista, harmittaa vieläkin näin jälkeen päin ajatellen niiden puolesta, jotka jäivät aina tuntikeskustelujen ulkopuolelle siksi koska opettaja ei ottanut heihin kontaktia.

Ja tämä opettaja oli nuori ja positiivinen, mutta yleensä vain niitä suosikkeja kohtaan, muita kohtaan opettavainen ja hyvin neutraali.

jotka on niitä hankalimpia. Vaikeimpia sietää ne besserwisserit, jotka tietää mukamas kaiken kaikesta, ainakin omasta ja vanhempiensa mielestä, vaikka olisi kuinka hyväkäytöksisiä. Silti olen tasapuolinen ja oikeudenmukainen (mikä ei tarkoita samaa kaikille).

On erittäin tyydyttävää, kun saa hyvän kontaktin huonosti käyttäytyvään aikuisennälkäiseen nuoreen. Ei opettajan tarvitse pitää kaikista yhtä paljon, mutta tasapuolinen tulee toki olla. Oppilaista pitäminen tai se, pitävätkö oppilaat opettajasta, ei ole ensisijaisen tärkeää.

T. lukio-ope

mutta ei se aina onnistu. Itse olen alakoulun puolella aineenopettajana ja en tietenkään "ota" suosikkeja, mutta totuus on että osa lapsista osaa ottaa aikuiseen kontaktia positiivisessa hengessä, osalla negatiivinen suhtautuminen kaikkeen mitä koulussa tapahtuu. Paljolti tähän vaikuttaa kotoa opittu asenne.

Jokainen pätevä, ammattitaitoinen opettaja ymmärtää, ettei kaikista lapsista/nuorista voi pitää, mutta kaikkia täytyy kohdella arvostavasti. Oman kokemukseni mukaan juuri niitä hankalimpia pitää kehua ja kannustaa eniten. Sitä paremmin he suoriutuvat ja käyttäytyvät. Pieni kehu kantaa pitkälle. Hyvät oppilaat, jotka tulevat perheistä, joissa kehutaan ja kannustetaan, porskuttavat eteenpäin joka tapauksessa. Älykäs ja hyvä oppija oppii, vaikka opettaja olisi miten surkea. Ei kukaan opettaja päätä "ottaa" suosikkioppilasta. Mutta ihmisiä kaikki olemme, ja niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. Jos joku oppilas on kohtelias ja kiva, kai opettajien on helpompi vastata ystävällisyydellä.

minulle kuinka inhottavaa hänestä on kun on niitä perheitä joiden kanssa se yhteistyö on vaikeaa. Siis lapseni oma opettaja!! ja ilmeisesti me lukeuduimme noihin inhottavan hankaliin perheisiin. En kyllä käsitä mistä syystä. Muiden opettajien kanssa ei ole mitään ongelmia. Ja ope on pätevä, ammattitaidoista en tiedä.

Opettajan pitää aina vastata ystävällisyydellä, juuri siitä tulee se ammattimaisuus.

Tämä on open versio tapahtuneesta.

Paljon enemmän on tietysti positiivisia hetkiä, mutta ehkä nämä (lähiviikkojen tapahtumat) auttavat ulkopuolista ymmärtämään, että open työ ei ole aina kivaa. - Oppilas tekee tehtävää ja kysyy opelta neuvoa. Ope ei ymmärrä, että oppilas ei tarkoitakaan sitä, mitä kysyy, vaan vastaa siihen, mitä hän on kysynyt. Oppilas ei saa tehtävää ratkaistua. Kun opettaja näyttää koko luokalle taululla tehtävän ratkaisun, oppilas huutaa: "Ope, sä valehtelit mulle! Sä oot törkee, mä en voi oppia kun sä valehtelet! Mä vihaan sua!" - Oppilas suuttuu, kun ope ei anna hänelle erityiskohtelua pistarin kanssa. Oppilas alkaa levittää muille oppilaille noloa huhua opesta. Pian puoli koulua hihittelee opettajan kulkiessa ohi. - Lukio-oppilas on poissa tunnilta, jolla sovitaan seuraavalla viikolla tehtävästä opintokäynnistä. Opintokäynnistä on ilmoitettu aiemmin, mutta täsmällinen lähtöaika ilmoitetaan tunnilla, jolta oppilas on poissa. Kun retkelle lähdetään, oppilasta ei näy, eikä hän vastaa puhelimeen. Muut lähtevät. Retken puolivälissä oppilas soittaa vihaisena: hänelle ei ole kerrottu bussin lähtöaikaa! Hän haukkuu opettajan pataluhaksi ja uhkailee, että vanhemmat ottavat yhteyttä rehtoriin. Opettajan olisi pitänyt soittaa hänelle erikseen ja kertoa asiat, joita hän ei ole itse viitsinyt selvittää. Kaikki eivät olet tapahtuneet itselleni, mutta kuinka moni "tavallisessa" työssä oleva jaksaisi tällaista viikosta toiseen?

Vai epäiletkö, että valehtelen? Mikset sitten kyseenalaista kaikkien keskustelijoiden rehellisyyttä? Olen kertonut nämä sanalleen niin kuin tapahtuivat. Keskimmäinen ei tapahtunut itselleni, kaksi muuta tapahtui.

jotka on niitä hankalimpia. Vaikeimpia sietää ne besserwisserit, jotka tietää mukamas kaiken kaikesta, ainakin omasta ja vanhempiensa mielestä, vaikka olisi kuinka hyväkäytöksisiä. Silti olen tasapuolinen ja oikeudenmukainen (mikä ei tarkoita samaa kaikille).

Joskus on syytä olla enemmänkin vain jämäkän vaativa ja tiukka.

Joskus on syytä olla enemmänkin vain jämäkän vaativa ja tiukka.

Jämäkkyys, johdonmukaisuus ja asiallisus on tarpeen sekä oppilaiden että vanhempien kanssa!