Onko kenenkään muun lapset karkailevia ja uhmaavia, vuodesta toiseen?
Käyn lasten kanssa monenlaisissa paikoissa. Osallistun koulujen ja päiväkotien tapahtumiin, lastentapahtumiin, tivoliin jne. Mutta kun se on joka hemmetin kerta perässä JUOKSEMISTA ja haukkana kyttäämistä.
Mitään muuta saa tehdä kuin juosta tuon yhden karkailijan perässä. Kun silmä välttää sekunniksi, on poika jo puolen kilsan päässä ja syöksymässä jorpakkoon. Ei, ei pysy paikoillaan, ei sovitulla alueella, ei tottele.
Pikkuhiljaa hivuttautuu kauemmaksi ja jos en ole huomaavinani, kiihdyttää vauhtia ja juoksee karkuun. Jos kiellän tai pyydän lähemmäksi, nauraa ja lähtee karkuun lujaa. Ja minä perässä. En pysty katsomaan peliä (kun koululainen pelaa), en torilla myyntipöytiä, en yhtään mitään kun sekopäänä juoksen tuon lapsen perässä.
Ja ei ole hetken uhmaa, vaan on tehnyt sitä siitä lähtien kun kävelemään oppi. EN jaksa mennä enää minnekään noiden pikkupaviaanien kanssa. Aitasin pihamme ja pidän ne siinä. Argh.
Kommentit (2)
välttää niiden käyttämistä kun lapsi on jo kohta 3,5-vuotias. Ajattelin että oppii käyttäytymään kun ei pidetä valjaissa vaan saa hieman liikkumavaraa.
Ja valjaissakin tempoo ja reuhtoo, raivoaa ja heittäytyy kun ei pääse lähtemään. Eli monesti menee siihen että kannan karjuvaa kakaraa kainalossa. Se oikeasti vie voimat. Ja kukaan tuttavistani ei ymmärrä, koska heillä ei ole karkailevia lapsia.
ap
Oletteko kysyneet apua jostain neuvolasta tms? Itse varmaan hankkisin tuolle karkurille valjaat, koska tiedän kokemuksesta, että tuo vie voimat. Olen hoitanut lasta, jolla samta taipumukset. Jotta pääsimme yhtään mihinkään, oli pakko käyttää valjaita. Viittaa kuitenkin käytöshäiriöön tms., hoitolapselllani diagnosoitiin myöhemmin mm. ADHD ja muita ongelmia.