miten voisi auttaa äitiä, joka
sekoittaa omat ja lapsensa tarpeet?
Hänellä on erityislapsi, joka ei pidä että häntä hellitään, varmaan tuntoyliherkkyyttä. Äiti ei tätä piirrettä hyväksy ja tahtoo puoliväkisin "siedättää" lasta huomaamaan miten ihanaa helliminen on.
Minusta hän ei kunnioita lasta, koska lapsi osoittaa selkeästi ettei pidä siitä mitä äiti tekee. Ja voitte vaan arvata ottaako äiti kuuleviin korviinsakaan mitään ehdotuksia :/
Minulle tulee mieleen, että minuakin voitaisiin yrittää siedättää raapimalla liitutaulua kynsillä...
Kommentit (7)
ei voi sietää kosketusta johtuen jostain "diagnoosista" hyväksi et äiti ei hyväksy ominaisuutta vaan PAKKOkoskettelee vastoin lapsen tahtoa.
Mahdatko tietää kuinka tärkeää äidin on rauhassa muodostaa luottavainen kontakti erityislapseen? Mikä olet tuolle äidille? Anoppi? Aloituksesi on pimeä.
Mulla on, ja häntä nimenomaan TÄYTYY siedättää sietämään kosketusta. Vieläpä erilaisia kosketuksia - minä joudun pari kertaa viikossa käärimään lapseni mattoon useita kertoja (auki-kiinni-auki-kiinni -tyyliin), pakottamaan hänet pukeutumaan epämukaviin housuihin ja niin edelleen. Kaikki tämä nimenomaan aistiyliherkkyyden vuoksi, jotta lapsi oppisi sietämään näitä erilaisia kosketuksia ja sitä kautta pääsisi elämässä ja maailmassa helpommalla.
Kunnioitan lastani niin paljon, että kaikesta huolimatta tarjoan hänelle mahdollisuuksia tulla toimeen myös muun maailman kanssa.
ja siksi minua huolettaakin tuo kotikutoinen siedätys.
Kuntouttaminen kosketuksensietämiseen pitää tehdä syvätunnosta alkaen, esim autistisille lapsille hively saattaa tuottaa kipua, he vaativat kunnon otetta, että heihin saa koskea. Äiti tekee varmasti mielestään oikein ja tarkoittaa hyvää, mutta lapsen reaktioista näkee, että hän ei pidä väkisin likistelystä.
ap
Autistiset eivät osoita pitävänsä mistään lähestymisestä, puhumisesta.
Se ei kyllä tarkoita, että jos tän tyyppinen erityislapsi "haluaisi", ettei siihen koske ikinä enää kukaan, eikä koskekaan, että tämä toteutettaisiin. Se on vähän sama asia kuin joku
pakkomielle.
Hän saattaa jankuttaa sitä, mutta
antaa periksi kun sanot että se ei onnistu.
Se on sinulle pahaksi. Nyt lopetat.
kuntouttaminen vaan pitäisi tehdä tietyn rutiinin mukaan, että lapsi oppisi tajuamaan mitä tehdään ja missä järjestyksessä..ja että jotain epämieluisaa seuraisi jokin mukavampi asia....
Tämä ei minulle kuulu, mutta kunhan nyt mieltäni purin tänne.
ap
Sinua siis ällöttää, jos äiti hellii lastaan, joka on vielä erityislapsi, joka sitä rakkautta erityisen paljon tarvitsee?