Pitäisikö jo huolestua? 16-vuotias tyttö hypistelee vauvan vaatteita kaupoissa

Ja eikös nykyään iole muotia olla teiniäiti? Ei ne katsos tajua, että vauva on iso juttu.

Voi olla ihan tyttärellesi helpotus, jos hän on raskaana ja sinä kysyt asiaa. Ehkä hän ei vain uskalla ottaa itse asiaa puheeksi.

Kysyt

Ja eikös nykyään iole muotia olla teiniäiti?

Jos nyt ei raskaana, niin voihan niitä vauvahaaveita olla......

Käykää kunnon keskustelu asiasta, mutta muista olla hienotunteinen ( älä kysy onko paksuna vaan raskaana).

vaan keskustelet kepeästi, että oot huomannut, että sua vauvat kiinnostaa. Annat tyttären johdatella keskustelua.



Mua ainakin jo kovastikin vauvat kiinnosti 16-vuotiaana. taisin kutoa nuttujakin.

Ja eikös nykyään iole muotia olla teiniäiti? Ei ne katsos tajua, että vauva on iso juttu.

Minullakin oli teini-iässä kuvitelma, että olisi tosi hienoa olla teiniäiti. Satuin juuri näkemään muutaman dokumentinkin aiheesta. Toivoin salaa tulevani vahingossa raskaaksi (seurustelin vakituisesti), mutta ONNEKSI en sentään lopettanut pillereitä tai ottanut suunniteltua raskautta puheeksi poikaystäväni kanssa (oli nimittäin sellainen tapaus, että olisi voinut jopa suostua). Mietin lapsille nimiä (tosin tämä taitaa olla aika yleistä nuorilla naisilla), joissa yhdistelin oman sukuni ja poikaystäväni suvun vanhoja nimiä.

Ota asia tyttäresi kanssa puheeksi ja jos hän ei ole vielä raskaana, voisiko hän 'purkaa hoivaviettiään' hankkimalla hoitolapsia? Siinä ehkä näkisi myös työn rankkuuden..

Joskus jopa haaveilin tulevani vahingossa raskaaksi. ;)



Mutta tosielämässä tiesin kyllä, mitä on ehkäisy ja että vauvojen aika on myöhemmin.

katselee mm. 16 an pregnant ohjelmaa, huomaa kaikki pienet vauvat jne. ja seurustelee 19v pojan kanssa. Onneksi yhteen ääneen vakuuttavat, että lasten aika ei ole vielä ja tiedän, että ehkäisystä on huolehdittu.



Mutta jos sinua asia vaivaa ja keskusteluyhteys on teillä auki, niin toki voit kysyä asiaa. Vaikka vähän leikin varjolla :)

asuivat silloin meitä lähellä niin kävi heitä hoitamassa. Uskon, että tietää aika hyvin lasten hoitamisen rankkuuden. Toivon, että kyse on vaan jostain teinitytön vauvahaaveilusta. Kysyn illalla tytöltä asiasta kun tulee harrastuksista kotiin.



t. ap

Meilla oli myos kaveripiirissa 16-18 vuotiaina vauvat ja lapset rakkaita puheenaiheita. Keskusteltiin kaikki sukulaisten vauvat lapi ja mietittiin nimia omille, tuleville lapsille. Ei meista kukaan onneksi tullut raskaaksi viela tuolloin, mutta tulipahan keskusteltua.



Komppaisin aiempaa viestia, jossa ehdotettiin, etta otat kiinnostuksen puheeksi (kysymatta suoraan - oletkos paksuna?). Et varmasti havia mitaan :)

Itselläni on ollut 13v lähtien vauvakuume. 18v asti se oli vain ihailua vauvoja kohtaan ja kaikkea vauvaan ja äitiyteen liittyviä.



Ei vauvakuume tarkoita automaattisesti että haluaa lapsia. Itsellä se alkoi ihailuna. Vasta pitkässä suhteessa vauvakuume on muuttunut sellaiseksi että haluan muodostaa perheeni mieheni kanssa.



Mutta kysy, hienovaraisesti. Ja kannattaa täsmentää miksi on niin kiinnostunut. Kyllä tyttäresi vastaa kunhan itse esität asian asiallisesti ja syyttelemättä. Toisin kuin oma äitini :)

Haavelilin vauvoista, lapsista, perheestä, mutta en vielä vaan vasta tulevaisuudessa! En haaveillut siis siitä, että olisin silloin saanut lapsen vaan vasta haaveissanikin se tapahtui vasta 25-vuotiaana.



Eli ei välttämättä ole raskaana eikä ole aikeissa tullakaan :)



Ei silti ole ollenkaan huono ajatus jutella tytön kanssa!

käytiin yhden kaverin kanssa valitsemassa Stockalla vauvan vaunuja. Hän sain ekan lapsen 23 v ja minä 31v

vastaava vaihe, eikä se mennyt ikinä ohi. Olin aina se kavereistani joka rakasti kaikki vauvoja, sylitteli ja halitteli niitä ja toivoi omaa. Sain esikoiseni kuitenkin vasta 30-vuotiaana.

Tosin silloin lähinnä toivoin että äitini saisi vauvan ja minä voisin sitä hoitaa, vasta joskus 18v. se muuttui omavauvakuumeeksi :) Ja silloinkin odotin vielä kuitenkin monta vuotta.

Mitä se sano?

Se oli pahimmillaan just 16v. Vaikka olin neitsyt, ostin kaikki vauvalehdet ja joitain vaatteitakin jo valmiiksi jne. :D

Jos on, niin totta helvetissä sinä saat ja sinun jopa PITÄÄ kysyä! Hän on yhä alaikäinen ja sinun vastuullasi oleva lapsi, ja sinulle kuuluu, jos hän on raskaana. Aiheuttaa kaikenlaista hoidettavaa ja kulua sinulle, joten sinun on oikeus siitä tietää. Ja pitää tietää, koska sinä viime kädessä valvot, että alaikäinen tyttäresi saa asianmukaista hoitoa ja hoitaa raskautensa kunnolla.



Ihme lässytystä, että pitäisi kautta rantain ohimennen utsia asiaa. Kysy suoraan, mutta tietysti rauhallisesti ja asiallisesti.



Ja mieti jo etukäteen, miten suhtaudut, jos onkin. Raivoaminen ei auta pätkääkään, kannattaa olla rakentava ja rakastava.

Hyppytunnilla menin kirjastoon lukemaan uusimman vauva-lehden; vaunuliikkeissä tuli kierreltyä ja vauvanvaatteita ihailin jne.



Ei kuitenkaan tullut edes mieleen ajatus "vauvan hankkimisesta". Eli kyseessä ei ollut ns. vauvakuume. Jostain syystä vauva-maailma alkoi tuossa iässä kiinnostaa ja vetää puoleensa. Tuttavien vauvoja tietenkin ihastelin ja mielelläni pidin sylissäni, omaa en halunnut.



Vauva tuli vasta avioliiton solmimisen jälkeen ja ikää tuolloin oli 25.



Veikkaisin, että mun asenne on ollut suht yleinen teinien keskuudessa (?).