Lue keskustelun säännöt.
Tajusin vasta nyt kuinka huono kunto lapsellani on.
11.05.2011 |
Liikuntaleikkikoulun viimeinen kerta oli kentän laidalla joten jäin seuraamaan harjoituksia. Siellä oli juoksuleikkejä ja niissä jäi muita jälkeen. Oli siis vaikeuksia pysyä muiden perässä. Ja minä olen kuvitellut että lapseni on hyväkuntoinen. Tuli siis aika yllättävästi totuus esiin. Mitään painetta en tästä ota mutta mietin mitä pitäis tehdä? Perheen kanssa on liikuttu ja kaksi kertaa viikossa ollut ohjattua liikuntaa. Tähän kuntoon varmasti vaikuttaa lapsen pyöreys, ei ole hoikimmasta päästä.
No nyt kesällä tarvii koittaa saada lasta liikkumaan enemmän. Yleisurheilukouluunkin menee.
Kommentit (15)
Lapsi on harvoin huonokuntoinen ellei ole ylipainoa. harmittavan usein lapset kieltäytyvät rasittavista harjoituksista, koska heidän kuntonsa ei kestä. teidön ongelma on siis lähinnä lapsen lihavuudessa, kunto kohenee painon laskiessa, kun kehon mukana raahaaminen ei ole enää niin raskasta. eli siis koko perhe terveellisen ruuan pariin ja paljon perusliikuntaa ja vähän niitä harrastuksiakin. muistathan, että lapsen ylipaino on aikuisen vastuulla. tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minä olin huonokuntoinen lapsi, hengästyin todella pienestä. Ja olin erittäin hoikka suorastaan alipainoinen vaikka söin hyvin.
Mua ei koskaan kannustettu liikkumaan, koska olin muutenkin tosi laiha.
Nykyään olen ylipainoinen keski-ikäinen, mutta enpähän hengästy niin helposti sillä liikun paljon.
muksu sulla on? Päivittäinen liikunta ja touhuilu taitaa olla parasta "lääkettä"!
T: pullean lapsen äiti
Minä olin aina luokkani huonoimpia, jos juostiin pikamatkoja (esim. 100 m). Mutta kun matkat pitenivät kilometriin tai siitä yli, niin olinkin kärkipäässä, tosin en ihan luokkani paras. En ollut huonokuntoinen, mutta olen vain hidas ja suhteellisen kömpelö. Nykyisinkin Cooperin testin tulokseni on erinomaista tasoa, mutta en pysy pallopeleissä muiden perässä.
lapsena tosi paljon. Harva silloin ohjattua liikuntaa harrastikaan lapsena, mutta liikkeessä oltiin jatkuvasti. Tai ainakin minä ja kaverini. Silti kaikissa koulun kilpailuissa olin vika tai toiseksi vika. Yhä edelleen liikun paljon, koska lasten kanssa saa kulkea ympäriinsä, eikä ajokorttia ole. Usein rattaita tulee työnnettyä aika rivakastikin. Silti luulen, että kaikissa testeissä olisin edelleen häntäpäässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei välttämättä ole huonokuntoisempi kuin muutkaan, se voi johtua ihan vaan biologisen kypsymisaikataulun vaihtelusta.
huono kunto johtui jatkuvista korvatulehduksista.
8-vuotiaaksi asti hän niistä kärsi, ja kunto parani ihan hetkessä kun pääsi jatkuvista tulehduksista eroon. Ylipainoa hänellä ei ollut, pitkä hoikka poika hän on aina ollut.
Nykyään pärjää hyvin liikuntaharrastuksissaan, ja pitää niistä kovasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuntoon voi liikkumisen lisäksi vaikuttaa tuo lapsen paino. Toisaalta esim. astma tai vastaava voi vaikuttaa ja niitäkään ei aina huomaa, ongelmia saattaa esiintyä vasta lapsen sairastuessa tai hengästyessä. Lapsi voi olla kehitykseltään ja motoriikaltaan myös olla erilainen kuin monet muut lapset.
Mutta jos lapsella ei ole terveydellisiä syitä, niin varmaan liikkumisen lisääminen auttaisi ja mahdollinen kasvun myötä tapahtuva hoikistuminen (eli huomion kiinnittäminen ruokavalioon). Lapsen tulisi liikkua vähintään se 2h päivässä, eli oikeasti todella paljon.
Kuitenkaan kunto ei ole ainoa tekijä siinä onko lapsi hyvä joissain lajeissa. Meillä esim. yksi lapsista on todella hyvä juoksija ja vaikka onkin hyväkuntoinen, niin peittoaa juoksussa silti muut varmaan yhtä hyväkuntoiset. Kyseinen lapsi tuntuu vain olevan lahjakas juoksija. Samoin lastemme harrastuksissa samoilla treenimäärillä toiset ovat paljon lahjakkaampia kuin toiset ja ero on ihan fyysistäkin, ei pelkkää taitopuolta.
että lapsi olisi ylipainoinen. Itse olen sitä mieltä, että voisi ainakin yrittää poissulkea sairaudet (esim rasitusastma) ja motoristen taitojen ongelmat ennen kuin miettiin että lapsi olisi huonokuntoinen. Lapsi on luontainen liikkuja.
Minäkin menin seuraamaan lapsemme liikuntaharrastusta ja olin kuin puulla päähän lyöty kun näin lapsen jäävän jälkeen ja puuskuttavan. No, sitten diagnosoitiin astma! Oikeilla lääkkeillä lapsi jaksaa taas liikkua ja saa siitä iloakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsissakin on kokovaihtelua normaalipainorajojen sisällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli ei mikään jätti mutta semmosta ihan selvää läskiä on mahassa ja kyljissä. Eilen alkoi yleisurheilukoulu, kesti 1.5h. Ja nyt lapseni jaksoi taas aika hyvin vaikka oli kunnon juoksutusta. Eli kai voi vaihdella lapsella vähän päivänkin mukaan. Ja lisäksi oli tosi iloinen ja innoissaan harjoitusen jälkeen eli kaiken kaikkiaan positiivine juttu.
AP
Kyllä siinä on kiloissa rahtaamista, mutta siinäpä hoikistuu ja kuntoutuu, jos roikkuu mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä käyn 2-3 krt viikossa juoksemassa niin että 7-vuotias ajaa pyörällä vieressä. Lenkit 60-90 min. Nämä tehneet lapsesta niin kovakuntoisen ettei muissa liikuntaharrastuksissa ole edes hengästynyt siinä vaiheess kun muut jo läähättää kaksin kerroin naama punaisena.
ja kesällä tietysti pyöräily on kiva harrastus, varsinkin jos voitte pyöräillä jollain hiljaisemmalla alueella, jossa voitte ottaa vuorotellen aina nopeita spurtteja ja vähän hitaampaa ajelua. Tavallaan siis sellaista luontevaa kunnon kohotusta, jota nuo juoksukoulutkin hyödyntävät.