Te jotka olette vuosia olleet yksinhuoltajina
Kertokaa hyvät ja huonot puolet tästä.
Itse olen koko ikäni ajan ihaillut kummitätiäni. Hän on ollut 20 vuotta yksin ja siis kasvattanut poikansa yksin ja silti niin mahdottoman nuorekas, iloinen yms. Hoikka, kaunis, käy ottamassa itserusketukset ja kampaajalla usein..eli hemmottelee itseään jotenkin melkein joka päivä. Monet kerrat kun hänen luonaan olen käynyt hän tuoksuu aina ruusuiselta ja on 7 aikaan aamusta laittautunut ja todella pirteä.
En tiedä mikä siinä on, mutta tuolloin pienenä tyttönä mietin itsekin miten vanhempana hoidan lapseni yksin ja asun ihan yksin ilman miestä :D
(siis tämähän ei nyt vielä ole toteutunut)
Kommentit (7)
Mitään huonoa ei tälleen äkkiseltää tule mieleen. Hyvää on arki kokonaisuudessaan.
Riippuu paljon esim. siitä, onko tukiverkot kunnossa.
t. kahden pienen lapsen 24/7 totaaliyh.
mutta ei ole enää varaa kampaajaan, itserusketukseen, kosmetologille.. avioliitossa ollessa kaikki tuo oli itsestään selvää ja kävin säännöllisesti. Mutta näinkin pärjään, ei ole maailmanloppu :)
Hyvät puolet
* saa päättää itse asioista
* ei riitelyä puolison kanssa ja eri suuntiin vetämistä kasvatusasioissa
Huonot puolet
* taloudellinen tilanne kehno
* vastuu yksin minulla
* lapsilla ei ole kunnollista isäsuhdetta ja se on harmi
* isällä ei ole velvollisuutta tavata lapsiaan, meidän tapauksessa näkevät ehkä kerran vuodessa
En kyllä ottaisi exää takaisin joten tämä tilanne on parempi kuin hänen (lue petturin) kanssaan oleminen.
saa yksin olla vastuussa eikä ole ketään jonka kanssa jakaa asia. Pikkuasioissakin olisi kiva kun voisi peilata jonkun kanssa. Omaa aikaa en juuri kaipaa, raha-asiat ok.
vastaamassa lasten kasvatuksesta yms yms.
En koe raskaana tai vaikeana, hetkittäin tulee kyllä hankalia tilanteita, mutta jotenkin niistä on vaan vielä selvitty. En kyllä voi sanoa, että tästä nauttisin niin paljon kuin halutaan ehkä luulla.
ja huono puoli että joutuu itse päättämään kaikesta :)
Olen 10 vuotta kasvattanut lasta yksin.