Mikä siinä akateemisuudessa on niin hienoa?

Itse olen opiskellut yliopistossa, AMK:ssa ja ammattikoulussa. Omalla kohdalla ammattikoulu oli ihan leikkikoulu meininkiä, samaan sortui osittain AMK. Yliopistossa en ole törmännyt kertaakaan kurssiin joka olisi mennyt vasemmalla kädellä läpi. Omalla kohdalla hienous tulee siitä, että yliopistossa minun piti oikeesti opiskella, semmoista itsensä ylittämistä jatkuvasti. Ja jos joskus valmistus niin se vasta hienoa onkin :)

mutta akateeminen koulutushan tähtää tieteelliseen pätevyyteen, siis siihen että ymmärtää tieteellisen tutkimuksen vaatimukset, miten tulkitaan, mitä pitää ottaa huomioon jotta tulokset olisivat luotettavia jne. Itse olen huomannut omassa tuttavapiirissä sen että ammatillisen koulutuksen saaneissa on enemmän niitä joilla on hankaluuksia ymmärtää esim. lehdissä julkaistavia juttuja tutkimuksista ja jotka yleistävät asioita turhan heppoisin perustein.

ihan tavallisia ihmisiä :)

Käsitys siitä, että akateemisuus olisi jotenkin erityisen hienoa juontaa yleensä juurensa tietämättömyydestä ja alemmuudentunnosta.



Minä en ainakaan muuttunut mitenkään sinä päivänä kun minusta tuli akateeminen. Olen ihan sama ihminen edelleen ja tällaiset olettamat vain ärsyttävät.