Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
millaiset välit äitiinne?Isäänne?
09.05.2011 |
onko naisilla usein parempi isä kuin äitisuhde?
minun äitini on aina kadehtinut minua. Luonteeltani olen luja kuin isäni. En anna periksi vaan teen asioiden eteen paljon.
Äitini sanoin vastakin että "minun elämäni olisi voinut olla hyvä kuten sinulla, olisin voinut ihan toisella paikkakunnalla tehdä alani töitä kuten sinäkin (melkein saman alan) olisin voinut olla ulkomailla kuten sinä, mutta kun oma äitini aina alisti jne jne." hän kadehtii minua kaikesta mitä olen saavuttanut. Vaikka tietää että ei minulla ole helppoa ollut. En vaan anna periksi ja rupea ryyppäämään kuten vaikka veljeni.
varmaan hyvää avioliittoakin kadehtii.
en jaksa. aina tulee joku kärhämä. Hän miettii vaan lapsuuttaa 50-60 luvuilta, syyttää muita omista valinnoistaan.
isä oli hankala mutta paljon lähempi.
Kommentit (4)
..erittäin läheisiä. Olen enemmän isäni kaltainen mutta yhteenotan sitten kyllä isän kanssa, tosin harvoin. Kaikesta voidaan puhua ja he ovat olleet eron jälkeen minun tuki ja turvani.
Ainoastaan raha-asioistani en heille puhu, niissä ajatusmaailmamme on niin erilainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi iloinen, että on voinut antaa sinulle tuollaiset lähtökohdat, toisenlaiset kuin mitkä itse aikoinaan sai. Sanopa hänelle niin joku kerta... kuulostaa meinaan siltä, että sitä (kiitosta ja arvostusta ja huomiota) hän juurikin kerjää tuollaisella valittamisella.
Minulla on ihan kohtuulliset välit, tosin aika etäiset. Olen jo 40+-ikäinen ja vanhempani kahdeksankymppisiä. Asuvat kaukana ja keskittyvät aika tasan omaan elämäänsä. Ei heitä kiinnosta, eikä heitä voi vaivata meidän ongelmillamme. Lastenhoitoavusta ei ole ollut juuri puhettakaan (kahdesti olen hätätilanteessa saanut äitini lastenhoitajaksi).
Ajoittain toivon, että välit olisivat likeisemmät ja voisin olla avuksi myös heille - sekin vaihe tulee kyllä, kun apu olisi tarpeen. Nyt vielä ovat suht hyväkuntoisia ja pärjäävät, mutta entäpä muutaman vuoden päästä...
Toisaalta tuosta tietystä etäisyydestä on tavallaan se etu, että vanhempani ovat kohteliaita ja kunnioittavat elämäämme. Hyvin olenkin elämässä pärjännyt, ei siinä mitään.
elimme aivan erilaisen kasvatuksen! Meidät usein valettiin muottiin eikä annettu eväitä repiä sitä muottia rikki. Emmekä uskaltaneetkaan!! Me opimme pelkäämään olla tekemättä mitään väärin!
Sitäpaitsi luulen isäsi myöskin olleen esteenä äitisi toiveille ja tappaneen kaiken pienenkin oman halun. Katsos kun miehet halusivat hallita vaimojaan.
Kiittäisit nyt äitiäsi ettei hän ollut samanlainen kuin omansa ja pyydä häntä iloitsemaan sinun puolestasi:)Kehota häntä myös menemään harrastuksiin taipumuksensa mukaan.
Minulla sama tilanne osittain mutta iloitsen ja nautin lapsistani koska he ovat juuri sitä mitä itse halusin olla ja enemmänkin. He myös kohtelevat minua hyvin ja rakastan heitä paljon:)
Alue: Aihe vapaa
vanhetessaan nainen pahenee.