Sain sen mitä halusin! Minua juhlittiin!
Taustaa lyhyesti: tulen perheestä, jossa useampia lapsia. Minua ei juhlittu synttäreinä, nimppareina, muita lapsia kylläkin. Sama kaiken huomion suhteen: negatiivista sain, vaikka syytä ei ollut, positiivista en.
Menin naimisiin. Seurusteluaikana mies oli muistanut juhlapäiväni, naimisissa ei enää. Ero tullessa lapseni oli vauva.
Meni pari vuotta, ettei kukaan muu kuin ystäväni juhlistaneet minua, jos heidät kutsuin synttäreilleni.
Nyt lapseni on niin vanha, että avustettuna kykenee tekemään toisen iloiseksi ja juhlistamaan tämän päiviä.
Sain tänään aamiaisen sänkyyn (hedelmäsalaatin teimme eilen yhdessä ja laitoimme jääkaappiin), ja lapseni antoi minulle myös päiväkodissa tekemänsä tekemänsä kortin ja lahjan. Lisäksi oli piirtänyt piirustuksen tänä aamuna. Herätti minut laulaen paljon onnea vaan.
Kommentit (5)
Surullinen olo tosin tuli tuosta, että sua ei ole lapsena koskaan juhlittu, vaikka sisaruksia on. :( Mutta onneksi sulla on nyt noin ihana ja huomaavainen lapsi! :)
Sinulla taitaa olla kiva lapsi. Ja varmasti olet myös hänelle kiva äiti, joka antaa hyvää esimerkkiä toisen huomioimisesta. Siitä syntyy positiivisuuden ihana kierre.
Kenen syntymäpäiviä ei kannattanut enää juhlia kun niitähän oli muille juhlittu. Ylioppilasjuhlia ei juhlittu kun nehän oli juhlittu jo kun sisko kirjoitti.
Häitä ei maksettu kun on jo mennyt rahaa niin paljon muiden häihin.
Kesällä jätettiin asumaan yksin kotiin ja ei jätetty ruokarahaa, koska humpuunkiinhan se olisi kuitenkin mennyt niin olkoot ilman. Onneksi oli makaroonia ja ketsuppia.
Olen nyt aikuisena lapsellisen onnellinen kukista ja korteista ja miehen ostamista lahjoista.
Kiva juttu!