Olenko ainut, joka ei välitä äitienpäivästä?
Kakkua aamulla syödään ja saan poikien tekemät lahjat ja kortit. Ne on mulle tärkeimmät, koska ne on itse tehtyjä.
Olen ilmoittanut etten halua mitään ostettuja lahjoja.
Liian peräkkäin on ollut pääsiäinen ja vappu ja herkkuja syöty liikaakin, niin ei edes oikein kakkua tee mieli.
Kommentit (11)
ihana. En vaan tykkää pitkään nukkumisesta tai aamupalasta sänkyyn tai yleensäkään mistään paapomisesta.
Meillä on äitienpäivä aina ollut päivä muiden joukossa niin kauan kun muistan. Ei ostettuja lahjoja (en ole mieheni äiti) vaan lasten tekemät kortit ja aamupalaa RUOKAPÖYDÄN ÄÄRESSÄ, ei sängyssä. Tänä vuonna taitaa olla eka vuosi kun saan kakkua aamulla (kun kaupassa pakastealtaasta sellaisen valitsin).
Eikä syynä ole "jatkuva juhlinta" , sen erityisemmin ei juhlittu vappua eikä pääsiäistäkään. Meillä kun on tapana tavata lähi sukua (vanhemmat ja sisarukset) useamminkin kuin vain juhlapyhinä.
Kukin siis tavallaan.
En kaipaisi erikseen tiettyä juhlapäivää, mutta lapset ovat niin innoissaan tekemistään korteista tms, kyllähän se tempaa mukaansa tunnelmaan.
Mutta harvassa kai olemme :) En kyllä sanoisi, etten päivästä välitä. On ihana syödä aamupalaa yhdessä sängyssä, koska lapsetkin tietysti haluavat osingoille ja voi miten ylpeitä he ovatkaan tekemistään korteista :) Lisäksi toivoin, että grillaamme ja syömme kotipihassamme yhdessä. Sitä se onni on!
En juhli äitienpäivää. Olen äiti joka päivä lapselleni enkä jaksa joka päivä sitä asiaa juhlia.
Mitäs muuta se on kuin nauttimista lasten itse tehdyistä lahjoista.
Musta on väärin niitä lapsia kohtaan olla kiittämätön ja sanoa, ettei äitienpäivästä välitä.
Lasten itsetekemät muistamiset ovat hellyyttäviä, mutta muu ei kiinnosta. Paras lahja olisi, jos saisin viettää äitienpäiväviikonloppua yksinäni. En haluaisi mitään tavaraa.
Tänä vuonna en jaksa edes leipoa enää kakkua. Kahdeltatoista pitäisi huomenna mennä miehen isoäidille. Kahdelta sitten miehen toisen isoäidin luokse ja viideltä miehen äidille. Yritin ehdottaa, että jos pyydettäisiin heidät kaikki meille. Ei mennyt läpi.
En myöskään arvosta isänpäivää, ystävänpäivää tai tämän päivän lapsettomien päivää. Mihin me tarvitsemme kaiken maailman päivä, kun meillä on se sama elämä joka tapauksessa käsissämme joka päivä. Iloineen ja väsymyksineen :)
arvostaa lasten tekemiä kortteja ja iste tekemiä pieniä lahjoja. Eihän niitä lahoja tarvitse rahalla ostaa.
Ärsyttää kaikki tämä hössötys. Meillä äitienpäivä ei eroa muista päivistä mitenkään. Oletettavasti olen se, joka aamulla nousee ekana koska mies viihteellä tänään. Yleensä minä olen se, joka nukkuu aina pisimpään =)
Kortin ja lahjan lapsi antoi jo perjantaina kun ei tajunnut, ettei niitä vielä kuulu antaa (itse asiassa hän ne avasikin =D). Toki arvostan lapsen tekeleitä mutta ei se kortti tai lahja nouse mitenkään ykköseksi. Meillä kun lapsi antaa harva se päivä erilaisia tekeleitä minulle.
Onneksi ei muutenkaan tarvitse liikkua mihinkään huomenna, siis sukuloimaan. Miehen äiti on mökillä ja oma äitini halusi siirtää tapaamisen ensi viikonloppuun kuultuaan että meillä on rahaa osta lahja vasta ensi viikolla....
Ystävättäreni kysyi miestäni huomiseksi 150km päähän näyttelyyn.
Mies ei oikein innostunut, koska ei kai uskaltanut lupautua.
Minulle on ihan ok, että lähtevät.
Oikeastaan hyvä että mieskin käy edes jossain edes joskus.
Saanpahan olla taaperon kanssa kahdestaan ja ihan omaakin rauhaa päikkäreiden aikaan ;-)
..yleensä huomionkipeä..joten en tarvitse kruunua päähäni. Olen tehnyt kasvatuksessa tyhmyyksiä ja olen myös onnistunut...kuten varmaan kaikki muutkin äidit..