ostaako teidän miehet lapsille vaatteita?

ja leluja, jalkineita, kotiin ruokaa...

olen vähän kranttu. Harvemmin kelpaa lahjavaatteetkaan.

Mutta jos näkee esim jonkun kivan värisen, ostaa!

Osti 2-vuotiaalle pojalle haalarin viime talvena. Soitti onneksi kaupasta ja kysyi että onhan 68 koko sopiva.. Osti sitten 98 koon kuitenkin :)

ei pidä vaate ostoksista.

siis shoppailee itse, omasta tahdostaan, ettet ole mukana tai "käskenyt" ostaa jotain tiettyjä vaatteita.

Ja lapsilisä tulee hänen tililleen. On perinyt äidiltään hyvän vaatemaun, lisäksi on järjestelmällinen ja siisti, oiva vaatevastaava siis!

siis shoppailee itse, omasta tahdostaan, ettet ole mukana tai "käskenyt" ostaa jotain tiettyjä vaatteita.

Kuvitteletko olevasi ainoa, jonka mies ostaa lapsille vaatteita siinä missä äitikin? :D

Mieheni siskolla on kaksi lasta jotka ovat puoli vuotta vanhempia kuin meidän lapsemme. Saamme heiltä pieneksi jääneet vaatteet vähän käytettyinä, koska ostavat kaiken uutena. Myös kaveriltani saan vaatetta jotka on käyneet pieneksi hänen lapselleen. Ei siis osteta itse vaatetta juuri ollenkaan.

tosin meillä ei ole juurikaan tarvetta ostella kuin kenkiä. Äidistäni on ihanaa ostella vaatteita, samoin miehen sukulaisista. Lapsen kummi kiertelee paljon kirppareita, ja usein saamme kassillisen vaatteita häneltäkin. Lapsemme on kahden suvun ainoa lapsenlapsi, joten monen ihmisen hoivavietti kohdistuu juuri häneen... Minä pääsen harvoin kaupungille, joten osaan kyllä arvostaa sitä, että joku toinen huolehtii shoppailusta.

Esiteinit naureskelee, kun omat tai äidin ostamat ei kelpaa. Milloin ei lenkkari tue tarpeeksi jalkaa tai pipo on liian ohut, paita liian räikeä tai farkuissa reikä.



Aluksi ärsytti, ei se ydinperhe-elämässä vaatehuoltoon puuttunut. Nyt naurattaa muakin, jos se haluaa päteä tuommoislla jonninjoutavilla, niin siitä vaan. Varmaan vaikea sille myöntää, että ihan hyvion pärjätään ilman sitäkin, niin etsii sitten noita pikkuasioita mitä pääsee korjaamaan.



Tai sitten olen häijy ja se oikeasti vaan haluaa omasta mielestään parasta lapsilleen eikä lainkaan halua piikitellä mua.

ja tuo etenkin teineille paljon muotivaatteita, kun sattuu esim. Italiaan, Ranskaan tai Yhdysvaltoihin. Yleensä teinit kyllä laittaa sille tilauksenkin mukaan. :=)

Lapsilisät tulee minun tililleni, joten ostan tarvittavat vaatteet ja kengät. Mies ostaa leluja, tarvikkeita harrastuksiin yms.

enkä haluaisikaan hänen ostavan. Minä rakastan lastenvaatteita ja minulla on parempi maku. Hän kyllä maksaa ostokseni :-). Tämä järjestely sopii meille erinomaisesti.

tosin rahoittaa kyllä, luottokorttia saa vinguttaa ihan rajatta

myös pappa ja ukki ostaa myös :)

millainen mies EI osta?

kyllä vastuu lastenvaatteiden ostosta on minulla, mieheltä puuttuu värisilmä eikä hän ymmärrä ulkovaatteiden ominaisuuksien päälle.



Joskus on tosin ostanut työmatkaltaan vaatteita lapsille sekä minulle ok menestyksellä.



Meillä on täysin yhteinen talous eli vaatteiden maksaminen menee 50/50, mutta hankintavastuu on siis minulla.

meikäläinen on aika tumpelo vaatteiden kanssa - mies on siinä puuhassa parempi. Ja käyttää enemmän rahaa siihen kuin minä.

Itse tykkään kierrellä kirppiksiä ja ostan sieltä lapsemme vaatteet. Mies ei tykkää kaupoissa kiertelystä, vaan jos jotain tarvitsee, niin marssii lähimpään putiikkiin - mielellään siis sellaiseen, jossa myyjä palvelee. Ja ostaa ensimmäisen myyjän tarjoaman sopivan vaatteen, hinnasta viis. Ja kun sitä rahaa ei lapsiperheessä tunnetusti ole ylimääräistä, niin pyrin välttämään niitä tilanteitä, että miehen pitäisi ostaa mitään vaatteita, kun menot on kuitenkin yhteiset...