Mikä mua vaivaa???

Mä en ole koskaan ollut mitenkään erityisen herkästi itkevää tyyppiä. On saanut olla iso suru, että multa on kyynel vierähtänyt. Liikutuksen kyyneliä ei juuri ikinä. En nyt ihan tunteeton ole ollut, mutta sellainen "turha" itkustelu ei nyt vaan ole kuulunut tapoihini.



Paitsi nykyään. Hitto musta tuntuu, että mä meinaan pillahtaa itkuun ihan jatkuvalla syötöllä ja milloin mistäkin. Viimeksi tänään, kun olin kattomassa esikoisen koulun tanssiesitystä. Tilanne nyt ei mun mielestäni ollut edes mitenkään erityisen "tunteellinen" ja silti mä huomasin yhtäkkiä taistelevani taas kyyneliä vastaan ja koko ajan meinas pukata kylmiä väreitä ja itkun pyrskähdyksiä. Koita siin nyt sitten kahden pikkuipanan kanssa täpötäydessä katsomossa olla ihan coolina ja näytellä tyyntä ku viilipytty...



En vaan tajua. Tämmöseksi tää meni oikeastaan kolmannen muksun syntymän jälkeen... Tai raskausaikana jo. Raskausaikana se nyt oli jotenkin vielä "normaalia" hormonihuuruissa, mutta se kuopuskin täytti jo 2v... :O ENKÄ ole raskaana. Nytkin on menkat :D



Ei tää ole mun juttuni, ei ollenkaan.