Lue keskustelun säännöt.
Mikä helpottaa eron jälkeen(kokeneet)?
06.05.2011 |
Harkitsen vakavasti eroa miehestäni ja tiedän jo, mikä helpottaa huomattavasti:
-ei enää tarvitse katsella anoppia ja miehen muuta sukua
-ei jatkuvia riitoja, kun mies ei tee lupaamiaan asioita
-ei tarvitse siivota miehen sotkuja ja kuunnella sen nälvintää
Työpaikan joudun vaihtamaan, koska teen vuorotyötä, joten lasten hoito vaikeutuu huomattavasti ja asuntokin täytyy hankkia, iso ongelma on lasten koulut, kun täällä on kaikki kaverit ja toisaalta minun tukijoukkoni asuvat kauempana. Miten olette näitä asioita ratkoneet?
Kommentit (2)
miehen sukua tavattiin niin vähän, ettei niistä mitään haittaa tai iloakaan ollut, riitojakaan ei pahasti ollut, mutta sellaista ikävää kyräilyä oli viime ajat pahasti, kumpikaan ei enää tehnyt mitään toista miellyttääkseen.
Parasta oli se, ettei enää tarvinnut, voinut odottaa, että toinen jotenkin jo itse osaisi lasten kanssa tai edes yrittäisi ja tekisi.
Koko kaameus jäi omille harteille, joten se oli kyllä helpompaa :)
Vanhempani asuivat 30km päässä, ja siellä vierailtiin yhdessä vaiheessa lähes joka toinen viikonloppu, sillä olin kyllä kovin väsynyt kahden lapsen kanssa, eli sain unta, ja sain myös puheseuraa, sillä moni kaveri vetäytyi tietyksi aikaa pois kuvioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
+ riidattomuus
+ ei kolmatta "lasta" sotkemassa ja palveltavana
+ voi mennä ja olla vapaasti sillä aikaa, kun lapset ovat isällään eli vapaa-aikaa tavallaan lisää, toisaalta se arkiolo lasten kanssa on taas vaikeampaa yksin
- työkuvioita joutuu säätämään lasten hoitojärjestelyjen takia
- asumismenot on yksin maksettava
- tukijoukot
Lapset muuttivat mukanani, ja sopeutuivat nopeasti näennäisesti, mutta itse eroon he reagoivat yli puoli vuotta, vasta sen jälkeen hyväksyivät tilanteen oikeastaan pikkuhiljaa.
Minulla oli myös uusi mies lähestulkoon eropäätöksestä asti heti, ja lapset ovat tottuneet pikkuhiljaa tähän uuteen kuvioon.
Tukijoukkoja minulla ei ole lähellä, joten sama asunko tässä kaupungissa missä tahansa laidalla.
Lastenhoitajille on tullut tarvetta enempi, joten hanki sellainen varalle (useampikin mielellään) niin on joku apulainen jos on töitä tai haluaa itse viettää vapaaillan joskus, tai jos on joku hankala hoitojärjestelyjuttu ja itse oltava töissä.
Isoin asia on järjestää se muutto, sitten kaikki asiat sujuu kuin itsestään pikkuhiljaa. Mutta lapset tosiaan reagoi pidemmänkin aikaa, ja itselläni oli yksinäisyys aluksi ikävää. En kaivannut vanhaa miestä, ja uuden kanssa oli vielä niin tuoretta, joten kavereita olis kaivannut enemmänkin mitä oli. Kyllä se siitä lähti sitten, ja löysin harrastuksia ja uusia mielenkiinnon kohteita, ja vanhojakin, joita entinen mies ei hyväksynyt tai sietänyt, nyt voi vapaasti toteuttaa itseäään.