en kestä ja masentaa!

Tuntuu, että kaikki taas kaatuu päälle ja itkettää! Ei vaan osaa elää tätä elämää. Olin masennuksen takia pitkään töistä pois. Ja kerroin työkavereille masennuksesta. Kysyttiin kaikki mikä siihen johti ja kerroin kaiken (työkaverin veli teki itsemurhan ja olin paikalla kun se kerrottiin) Se oli minullekin shokki ja tuntui provosoinnilta silloin että juuri minä olin paikalla. Esim. työkaveri haukkui veljeään silloin vaikka hän oli kuollut.

Minua on koulukiusattu ja sen takia luottamus mennyt aikuisiin. Vaikea olla rento vieraiden kanssa, esim. työkavereiden ym. Olen rento vain perheeni kesken. En tiedä miksi. Minun on myös helpompi luottaa vieraisiin kuin tuttuihin aikuisiin. Pystyn vieraiden kesken juttelemaan niitä näitä mutta tutuille melkein änkytän ja hermoilen ja en oikein voi katsoa silmiinkään. =(

Sitten tytöstäni annettin päiväkodissa huonoa palautetta ja myös miehestäni. Jotenkin tuntuu että koko perhe ongelmallinen ja minun pitäisi meidän nostaa. =(

Itkettää...mutta ei pysty edes itkemään kun masennuslääkkeet vie itkun. =(