Miten opetatte lapselle pyörällä ajoa?

Totta kai sopii. Ja jos eskarilainen ei osaa ajaa pyörällä, niin silloinhan sitä vastakin on korkea aika ottaa kaikki keinot käyttöön.

Niitäkin tuntuu olevan kovin monta eri mallia

Apupyörät otettu kaikilta pois n.3-4v ja kaikki ovat nopeasti oppineet. IHan niin vaan että tyrkätään vauhtia ja lapsi polkee ja kaatuu. Muutaman kerran opettelivat ja sitten alkoi sujua. Juuri oppi 3.5v ajamaan pyörällä.

Totta kai sopii. Ja jos eskarilainen ei osaa ajaa pyörällä, niin silloinhan sitä vastakin on korkea aika ottaa kaikki keinot käyttöön.

Juuri 5v täyttänyt poikamme yritti potkutella sellaisella kaverin luona, mutta oli ainakin hänelle ihan liian matala, jotta olisi pystynyt potkuttelemaan.

Tyttöjä molemmat. Ensin ajettiin potkupyörällä (tilattiin netistä, sellainen pyörä jossa ei polkimia, käsijarrut). Kun potkivat pyörällä noin kuukauden verran, otettiin pyörä ilman appareita, sellainen jossa takana kahva. Sitten vaan kävellen itse vieressä ja vähän kevyesti kahvasta pidellen jotta oppii pyöräilyliikkeen jaloilla kunnolla koska potkupyörässä ei polkimia. TÄllaisia retkiä pari ja sitten vain kahvasta irti. Lapsi ei hoksannutkaan kun irrotettiin ja pyöräili menemään.



Näin helppoa. SUOSITTELEN LÄMPIMÄSTI POTKYPYÖRÄÄ!

meillä kaahailtiin yksi kesä potkupyörällä ja seuraavana kesänä muisteltiin tapaa pari viikkoa. Sitten otettiin polkupyörä ilman appareita ja hetki mietittiin, että miksei suju, mutta sujuihan se sitten =)

Eli lapsi ei ollut kovin kiinnostunut pyöräilystä, mutta menimme mm. leikkipuistoon pyörällä niin että kevensin polkemista kahvasta työntäen. Tosi nopeasti oppi polkemaan kovaa vauhtia. Sitten vain otettiin potkupyörä käyttöön. Ajoi potkupyörällä viikon ja sen jälkeen tavallisella pyörällä ilman apupyöriä niin kuin ei koskaan olisi apupyöriä ollutkaan.

Kiitos potkupyörä vinkistä! Täytyy alkaa katselemaan missä niitä myydään. ap

Meilläkin kyllä ajettiin 2-3 vuotiaana kesät ensin kokeillen kolmipyöräisellä mutta heti hankittiin esikoiselle kuitenkin sellainen "oikea" pieni pyörä jossa oli apparit. Kolmipyöräinen ei oikein vaikuttanut järkevältä ajotavaltaan. Eli oli ensin polkemisen harjoittelua. Mutta potkupyörällä kun potkivat, niin polkeminen vähän jäi unholaan, sitä piti sitten hetki kokeilla ennenkuin annettiin vaan mennä.



HUOM! Jos ette halua ostaa kallista potkupyörää, niin ottakaa polkimet kokonaan pois, silläkin pelillä voi potkia menemään.

Kiitos potkupyörä vinkistä! Täytyy alkaa katselemaan missä niitä myydään. ap

silloin kun lapsi oli 2,5 v. ostin sille kypärän ja potkupyörän. siis sellaisen missä ei ole polkimia vaan siinä istutaan satulassa ja potkitaan jaloilla vauhtia. lapsi oppi puolessa vuodessa tasapainottelemaan sillä kuin vanha tekijä.

sitten kun lapsi täytti 4 ostin sille normaalin pyörän, lasten kokoa. siinä oli polkimet mutta ei apupyöriä tms.

ostin myös isomman kypärän. istutin lapsen satulaan, kehoitin laittamaan jalat polkimille ja lykkäsin vauhtia. huusin vaan että polje polje ja kyllähän lapsi polki! siitä sekunnista alkaen on ajanut hyvin pyörällä :)

ja keskimmäinen kuukausi kuusvuotissynttäreistä. Esikoista yritin opettaa jo aiemmin, ei hyvällä menestyksellä, mutta oppi sitten kuitenkin itse kun potkutteli pikkupyörällä (12-tuumaisella) kotikadulla. Toinen kadun tyttö oli juuri oppinut (vuotta nuorempi), niin siitä innostui sitten opettelemaan kovemmin.



Keskimmäistä opetin niin että pidin kiinni pojasta vyötäröltä ja harjoiteltiin. Ei millään olisi halunnut harjoitella, mutta ajattelin että nyt alkaa olla ikää sen verran, että olisi pakko oppia (eli 5-vuotiaanakin yritin opettaa, muttei oppinut). Sovittiin että ensin harjoitellaan vähän yhdessä, minä pidän kiinni (taas sellainen pikkupyörä kuvioissa, 12-tuumainen, jotta jalat yltää hyvin maahan tarvittaessa), sitten vasta vapaa pihaleikki kavereidne kanssa. Taas yksi kerta mentiin harjoittelemaan, poika sanoi jo sisällä ettei koskaan varmaan opi ja kas, irrotin harjoitellessa otteen ja yks kaks olikin tasapaino lyötynyt. Isi ja sisarukset tuli myös kattomaan ja kehuttiin ja taputettiin että niin vain opit, vaikka sanoit juuri ettet koskaan opi!:))

opittiin niin, että potkulautailivat ensin viime syksynä, oppivat siinä tasapainoa ja ohjaamista. Nyt keväällä sitten otettiin apparit pois ja alettiin polkea ilman. Pidin paidasta kiinni ja ensiminuutit ohjaustangosta. Kun ohjaaminen alkoi sujua eikä mennyt koko ajan "ojaan" hölkkäsin vaan vierellä ja pidin niskasta kiinni. Molemmilla meni sellainen 10 minuuttia ilman appareita ajamiseen.



Polkupyörän tulee olla sen kokoinen, että jalat yltävät maahan, liian isolla ei kannata harjoitella. Meillä neiti vajaa 5v. on pyöräillyt appareilla jo isommalla pyörällä, mutta ajelee nyt vielä pikkupyörällä. Kun on riittävän taitava sen kanssa, siirrymme isompaan. :)



Tsemppiä. Meillä intoa oppimiseen oli molemmilla, ehkä siitäkin on paljon apua.

tuosta pyörästä saisi polkimet suosiolla irti.

Lapsi varmaan innostuu potkuttelemaan sitten enemmän kun ei ole polkimia. Nytkin vaikka polkimet niin potkuttelisi mielummin. Enpä ole aikaisemmin moista ajatellut: ). Jos se into vaikka pyöräilyyn löytyisi potkuttelun kautta. ap

Apupyörät otettiin pois. Jalat polkimille, muistutettiin että ohjaustanko pitää muistaa koko ajan pitää suorassa, pitää jatkaa polkemista... pidettiin kiinni pyörän tarikasta/satulasta ja juostiin pojan perässä. Kaatui pari-kolme kertaa, mutta siitä se sitten lähti.



Tuohon voi lisätä vielä välietapin, jossa ensin pitää satulasta kiinni, sitten ottaa esim. kaulahuivin joka pannaan lapsen kehon ympäri ja itse pidetään molemmista päistä kiinni ja juostaan perässä. Tästä ei ole apua kaatumiseen vaan on enemmän henkinen tuki lapselle.

apparit pois ennen kuin ehti kertaakaan sillä ajaa talven jälkeen. Isänsä kanssa menivät ulos reilu vartti aiemmin kuin minä. Minä kun pääsin ulos niin tyttö viiletti jo kuin vanha tekijä. Olivat alkuun pari kertaa potkutelleet loivassa alamäessä. Ylipäätään alussa tyttö tarvitsi alamäkilähdön, jotta onnistui pääsemään vauhtiin. Nyt pari viikkoa myöhemmin onnistuu jo ylämäkilähdötkin. Joka päivä on päässyt hetkeksi pyöräilemään niin siinähän ne taidot karttuu.

jos lapsella on omaa intoa oppimiseen.



Mutta meillä toisella lapsella ei sitä intoa ollut. Väsättiin sille pienestä pyörästä siten tuo potkupyörä, jos siitä innostuisi. Ei innostunut. Ostin pojalle potkulaudan, josko innostuisi, kun saa jotain uutta. Pari kertaa sitä kyllä kokeili, mutta sitten senkin käyttö muuttui pakkopullaksi. Yritin vuorotella kaikilla: potkulaudalla, potkupyörällä ja apupyöräpyörällä. Tuo toi vaihtelua, mutta sekin auttoi vain millin verran.



Kehuin lasta taukoamatta niin vuolaasti kuin osasin, lupasin jäätelöä pyöräilyn tai potkuttelun päälle. Kaikenlaista mukavaa tunnelmaa yritin pitää yllä parhaani mukaan. Ja lapsi vain polki maata, ettei halua potkutella.



Kun harjoittelu ei hyvällä kiinnostanut, niin otin tiukemman linjan. Latelin lapselle, että joka päivä käydään treenaamassa tietty lenkki 300 metriä. Suorituksesta saa palkinnoksi tarran ja täydestä tarrataulukosta sai pienen lelun, joka oli yhdessä valittu.



Tuolla systeemillä sain jotenkuten lapsen raahattu harjoittelemaan ja koko kesä siinä hommassa meni. Loppukesästä kuitenkin alkoi tulosta tulla ja lapsi vihdoin oppi ajamaan ilman apupyöriä. Oli tuolloin eskarin aloittava.



Sitten kun ajo alkoi sujumaan, niin pyörällä on kyllä ralliteltu pihalla ja käyty pyöräilemässä muutenkin. Mutta kyllä siihen asti pääseminen olikin kuin täin juoksu tervassa.



Ap:lle onnea matkaan. Kyllä se ajaminen alkaa sujumaan viimeistään kovalla harjoittelulla. Kaikkien lasten kanssa se ei ole ihan niin yksinkertaista, että tyrkkää selästä vauhtia ja that's it.

Sopii varmaan mukavasti ihan pienelle, muttei enää jollekin eskarilaiselle.