Mikset ehdi syödä

että sulla on aikaa ja olet saanut elämäsi kuntoon ja sulla kaikki hyvin.

vaan ihmettelen sitä, että miksette syö samaan aikaan kuin muut perheenjäsenet?



ap

että jos on sellainen vaihe elämässä että on jonkin aikaa kovin kiire tai on esim. pieni lapsi jonka syömisiin pitää keskittyä niin paljon että itse ei oikein kunnolla ehdi. Sitten siitä vaan tulee tapa eikä edes yritä uhrata aikaa syömiselle. En tiedä onko näin, veikkailen vain. Mulla ei ole koskaan niin kiire että en ehtisi syödä.:)

Varmaan jotain tuollaista siinä on, että asettaa niin muiden tarpeet esille, että unohtaa huolehtia ihan omista perustarpeistaan.

kiinnostueita ruoanlaitosta, laittavatko edes kunnon aterioita perheessä. Ihminen jolla ei ole kiinnostusta ruokaan unohtaa helposti syömisen.

oli vauvalla paljon terveysongelmia + koliikki. Nukkui erittäin lyhyitä pätkiä ja senkin usein vain sylissä. Hereillä piti heijata usein koko ajan kävellessään, ei voinut edes istua.



Jäi syöminen helposti väliin, kun ei halunnut tehdä sitä lapsen huutaessa hysteerisenä täyttä huutoa. Ja nukkuessa yritin itsekin saada välillä vähän nukuttua. Usein joutui päättämään kumpaa pitää tärkeämpänä syömistä vai nukkumista. Lapsen kanssa sairaalassa ei usein hoitajat ehtineet katsomaan lasta, ja kun en halunnut jättää vauvaa yksin huutamaan sänkyynsä, jätin ennemmin syömättä, kunnes mies tai hoitaja ehti katsomaan häntä hetkeksi tai nukahti ainakin siksi aikaa, että ehdin jääkaapille (jonne oli matkaa aika paljon). Muuten sairaalareissuilla polilla, tutkimuksissa ja akuuteilla reissuilla jäi usein syömättä pitkäksi aikaa, kun lapsen kanssa ei voinut lähteä esim. polilta aina pois eikä sieltä saanut ruokaa. Eikä lasta sinne voinut yksinkään jättää tietenkään. Itse sairastaessa ei usein ollut nälkä. Meillä oli koko ekavuosi yhtä poikkeustilaa, yritin pitää huolta syömisestä, mutta oli paljon tilanteita jatkuvasti, jotka vain menivät syömisen ohitse tai unohdin sen.

Kyllä tuonkin ymmärtää, teillä on ollut rankka vuosi.



Oma kokemus on vain se, että en jaksa mitään jos en saa syötyä. Menee oma jaksaminen ja terveys. Toki toiset kestää paremmin verensokereiden heittelyä.



ap

se syömättömyys vaikutti herkästi jaksamiseen ja mielialaan. Yritin siksi pitääkin siitä huolta, mutta se oli tosi väsyneenä usein oikeasti hankalaa. Mulla oli mm. energiapatukoita ja kuivattuja hedelmiä kaapissa, joita vedin, jos ei muuta ruokaa jaksanut tai ehtinyt syödä. Kun on järjettömän väsynyt, silloin ei edes ole nälkä, joten joutuu syömään puoliväkisin.



Kyllä mäkin suosittelen syömisestä huolehtimista, mutta joskus vaan on elämäntilanteita, joissa se on oikeasti vaikeaa.



t. 7