Kysytääs uudella tavalla! Voiko mummoja pyytää vahtimaan tokaluokkalaista kesän ajan?

Isoäidit on omat lapsensa kasvattaneet ja heillä on oikeus omaan elämään. Itse hlökohtaisesti en kehtaisi pyytää isoäitiä vahtimaan lapsiani. Palkkaa joku teini tokaluokkalaisesi seuraksi kesällä.

Meillä on kuitenkin niin mahtavat mummot, että varmaan suostuisivat, vaikka vähän rasittuisivatkin. Toinen vasta minulle totesi, että nuo on niin hetken aikaa sen ikäisiä, että mummun seura kiinnostaa, joten siitä on otettava kaikki irti.

jos äitini tietäisi, että olis mahdollisuus päästä työharjoitteluun, patstaisi mut sinne ja hoitais ilomielin lapset.



Otti juuri hiljattai töistä palkatonta ja lensi 10 000km päähän hoitamaan meidän lapsia kun oli tarvetta. Ja ihan omasta vapaasta tahdostaan.



Äitini on 60v työssäkäyvä, nuorekas, terve, urheileva mummo jolle lapsenlapset on äärimmäisen rakkaita ja tärkeitä.

Jos miehellä on kesälomaa, niin eihän loppujen lopuksi mummoa kohti jää kuin jokunen viikko.

Isoäidit on omat lapsensa kasvattaneet ja heillä on oikeus omaan elämään. Itse hlökohtaisesti en kehtaisi pyytää isoäitiä vahtimaan lapsiani. Palkkaa joku teini tokaluokkalaisesi seuraksi kesällä.

Ymmärrän kantasi ja ymmärrän sen toisenkin, että isoäideiltäkin voi pyytää lasten katsomisapua, jos ovat jaksavaisia ja halukkaita siihen. Riippuu niin tapauksesta. Tässähän oli tokaluokkalainen, ja ei ehkä helposti sen ikäisen huolehtiminen ole riistämistä ainakaan. Se minusta on riistämistä, jos minkä ikäisen tahansa hoitamisesta on rahanmenoa, fyysisesti tai henkisesti raskasta yms. Itse henkilökohtaisesti en voi ymmärtää miksi itse tekisin lapsia, jos en voisi huolehtia tarpeen vaatiessa ja pystyessäni huolehtimaan lasteni lapsista. Minusta se on ihan jo perinteiden ja jopa biologian vuoksi niin (puhun itsestäni tässä lauseessa, lapseni lapset kuin omia lapsiani). Miten sitten kukin asian näkee ja tekee, on heidän oma asiansa. Minulla ei siis vielä ole lapsenlapsia, vielä omat pieniä. Ei ollut tarkoitus arvostella, vain kertoa etten ymmärrä lauseita, jossa sanotaan, että isovanhempien sukupolvi on tehnyt lapsensa ja that's it. Eihän heillä vastuuta ole, eikä mitään riistomeininkiä tartte olla. Minusta vain lapsen lapset kuuluvat olla 'kuin omia' ja samoin suvunkin kesken, samaa perhettä. Eipä kaikki ole kovin perhe/sukuhenkisiä, tai arvosta avuliaisuutta.

Sitten tuo, että isovanhempien apu täytyy jotenkin korvata jotenkin erityisesti. Täytyykö omien lapsien korvata olemassa olonsa vanhemmilleen teidän mielestä? Ymmärrän, että aikuiset lapset auttavat omia vanhempiaan silloin kun on tarve. Yleensä näin onkin. Käydään siivoamassa ja omaishoidetaan. Itsekin siivoan esimerkiksi oman isomummoni luona aina käydessäni, kylpyhuonetta myöten. Oma äitini ei vielä tarvitse apua, mutta jos kunto huononee iän myötä, ehdottomasti! Arvelen, että suurimmalla osalla, tässä ei ole ongelmia, vaan asia on luontevaa. Autetaan, koska ollaan samaa sukua ja perhettä. Lapset ja lapsenlapset on kasvatettava isoksi. Lapsenlapsissahan se oma elämä jatkuu. Juu, on isovanhemmilla omia menoja ja töitä yms., mutta eikö sitä omaa elämää ole se oma perhekin, omat lapset ja heidän lapsensa? Kummaa kun kaikki pitäisi mennä rahalla, niilläkin, joilla sitä ei ole. Nillitetään, että menkää töihin, älkää olko luusereita ja yhteiskunnan tuella, mutta älkää ottako keltään mitään apua. Samalla ei lapsia heitteille ja yksin, ottakaa isolla rahalla teinejä töihin tai ammattilaisia, ai juu, ei ole rahaa... Anteeksi. Edelleenkään ei ollut tuota lainaamaani henkilöä vastaan, vaan sellaista yleistä ärtymystä tätä kylmää ja suku/perhevastaista kulttuuria vastaan. Miksi kaikki asiat kilpistyy siihen, ettei toista kannata auttaa ja aina on pärjättävä yksin.

ainakin osaksi kesää. Meillä ainakin mummo ottaa pojat mieluummin heille, kun olisi täällä touhuamassa. Ja vaihtelua on pojillekin olla eri paikassa.