Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi ekaluokkalaistani kiusataan?

Vierailija
27.04.2011 |

Lapseni on kiltti mutta ei ujo eikä säikky. Ikätoverit kohtelevat häntä kurjasti. Hänellä on kavereita, mutta leikit päättyvät usein itkuun. Nykyään yhä useammin siihen, että joku on lyönyt tai muuten käynyt päälle. Lapseni ei osaa sanoa, miksi. Riitaa ei ole ollut. Jos leikissä on kolme, kaksi muuta alkavat pian sorsia häntä. Leikeistä tulee kaksi yhtä vastaa -leikkejä. Hän myös mielistelee hurjimpia tyyppejä, että pysyisi porukassa, edes sinä sorsittuna.



Miten tukisin lastani, että häntä ei enää kiusattaisi, vaan hänkin saisi olla tasavertainen toisten lasten kanssa?

Kommentit (22)

Vierailija
21/22 |
28.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

pikimmiten! se on velvollisuutesi vanhempana. Ja muista kertoa pojalle, että kiusaajat tekevät väärin, ja että rakastat häntä yli kaiken! Anna pojalle läheisyyttä ja keskustele hänen kanssaan.



Kannattaa vaikka soittaa/ottaa yhteyttä uudelleen kiusaajien vanhempiin, ja kertoa, että homman on loputtava heti, tai asia menee eteenpäin!



Tsemppiä, ja halipusurutistus pojallesi! :)

Vierailija
22/22 |
28.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaksinleikkejäkin meillä harrastetaan. Joskus ne onnistuvat hyvin, joskus eivät. Usein lapseni tulee kotiin itkien, kun kaveri on lyönyt (siis kaksinkin ollessa). Ongelma ei ole se, että leikki menisi liian hurjaksi, sillä niihin leikkeihin lapsi on jo sopeutunut. Leikki kääntyy kaksi yhtä vastaan -härnäämiseksi. Juostaan piiloon, keksitään rajoittavia sääntöjä, pelataan niin, että toiset ovat lastani vastaan. Epäreilua touhua siis. Ainahan se ei ole varsinaista kiusaamista, mutta jatkuvana sitä voidaan pitää.



Hankalaa on sekin, että olen puhunut esim. väkivallasta vanhempien kanssa. Alueemme vanhemmat ovat lähes jokainen tosi fiksuja ja puhuttelevat lapsensa. Se vaan ei auta. Kotiarestinsa jälkeen sama vintiö vetää seuraavalla kerralla taas lastani turpaan. Ongelma on sekin, että reilusti käyttäytyviä lapsia ei pahemmin löydy. Yksi vähän kauempana asuva kaveri on "aina" mukava.



Yritän kovasti kannustaa lastani ja rohkaista häntä. Mieheni on jo sitä mieltä, että on opittava antamaan takaisin, niin saa olla rauhassa. Itse toivoisin vielä, että asiat ratkeaisivat "oikeammin".



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme viisi kolme