Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Tiesitkö, lähes joka kolmas peruskoululainen tarvitsee erityisopetusta

Vierailija
26.04.2011 |

Minä en tiennyt että näin monet ovat erityisopetuksen tarpeessa. Osalla oppimisen ongelmat johtuu asennevammasta sen toki tiesin.







http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Uutiset_maakunta/peruskoululaiste…



Peruskoululaisten erityisopetuksen tarve kaksinkertaistui



Lähes joka kolmas suomalainen peruskoululainen tarvitsee koulunkäyntiinsä jonkinlaista erityisopetusta. Tilastokeskuksen mukaan osa-aikaista erityisopetusta saa vuosittain yli 127?000 peruskoululaista ja kokoaikaista yli 47?000. Erityisopetuksen tarve on kymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut.



Tavallisimmin erityisopetusta tarvitaan luku- ja kirjoitushäiriöiden ja kielellisen kehityksen viivästymisen vuoksi. Kielellisten ongelmien määrä näyttää olevan lisääntymässä, mutta erityisesti lisäystä on tunne-elämän häiriöissä ja sopeutumisvaikeuksissa. Niiden vuoksi erityisopetukseen päätyy vuosittain lähes 13?000 lasta.



Suomen erityiskasvatuksen liiton puheenjohtaja, erityisopettaja Päivi Juntti pitää tunne-elämän ongelmista kärsiviä lapsia kaikkein vaativimpina opetettavina. Jos lapsen ongelma on oppiaineen – vaikkapa vieraiden kielten tai matematiikan – omaksumisessa, on koululla ja opettajalla keinoja tukea oppilasta. Tunne-elämän häiriöt näkyvät kouluissa levottomuutena ja häiriökäyttäytymisenä, joihin puuttuminen on paljon vaikeampaa.



–?Kouluun voi tulla nykyään 7-vuotiaita, joiden asenne on se, ettei koulu kiinnosta eikä sillä ole väliä. Tämä on mielestäni hälyttävää, sillä tavallisesti 7-vuotias lapsi on luonnostaan utelias ja innostunut uudesta, Juntti sanoo.



Alueelliset erot erityisopetuksen määrässä ovat suuret. Etelä-Savossa osa- tai kokoaikaista erityisopetusta saa peräti 36 prosenttia oppilaista ja Pohjois-Karjalassa ja Varsinais-Suomessakin 34 prosenttia. Pohjois-Pohjanmaalla luku on vain 27 prosenttia ja Lapissa 28.



Kouluikäisten tunne-elämän häiriöistä on alettu puhua enemmälti vasta 2000-luvulla, vaikka ne eivät ole uusi ongelma. Aiemmin niihin ei ole osattu puuttua, ja ”häirikkölapsi” on saanut suorittaa koulunsa armoviitosin. Tulevaisuuden ennuste käyttäytymisongelmaisilla ei ole ollut kovin hyvä.



Itä-Suomen yliopiston erityispedagogiikan yliassistentti Kristiina Lappalainen muistuttaa, että sosiaalisetkin taidot ovat opittuja taitoja.



–?Jos näitä taitoja ei ole opittu kotona, koulun kuuluu ne opettaa. Siihen meillä ei kouluissa tähän mennessä ole oikein ollut paikkaa.

Kommentit (34)

Vierailija
21/34 |
26.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

asennevammaisia oppilaita ja käytöshäiriöisiä oppilaita.



Ennen heitä ei vain väenväkisin hilattu muiden painolastina ja niitä älykkäitä ja oppimishaluisia pantu oppimaan heidän tahdissaan.

Vierailija
22/34 |
26.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja tokaluokkalainen Helsingin keskustassa koulussa. Ei täällä todellakaan vaadita omatoimisuutta, ei tarvitse lukea kun menee kouluun, kun menee kouluun ja vaatteet oli ekan luokan kevääseen asti ihan kypäräpipoa ja toppahaalaria ja todellakin perusmuumia...



Tietty jossain vuokraslummissa lapsitehtailijoiden kouluissa voi asiat olla toisin...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/34 |
26.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siihen kuuluu hyvin monenlaista porukkaa, ja kaikilla on suurimmaksi osaksi ihan tavallisia lapsia. Kyllä se nyt vaan niin on, että jos noista joka kolmannella on yhteiskunnan mielestä jotain ongemaa, niin kyllä silloin ongelma on yhteiskunnassa eikä lapsissa.

Vierailija
24/34 |
26.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

minulla on yksi lapsi tokalla ja toinen nyt eskarissa, eikä minusta ne vaatimukset ole kovat. Itselläni oli paljon kovemmat samanikäisenä.


melkoiset vaatimukset.

Itse olen yllättynyt ekaluokkalaisen lapseni koulutehtävistä. Heillä on ollut mm. tilastomatematiikkaa, ja sudokuja ymv. matikkapähkinöitä tekevät lisätehtävinä.

Tekevät myös paljon tutkimuksia luonnontieteistä.

Itse en muista, että ykkösluokalla tuommoisia olisi päässyt tekemään.

Vierailija
25/34 |
26.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

kokeista täysiä pisteitä, mutta joutui tukiopetukseen koska open mukaan oli katsonut käsiään kertolaskussa. Ts. nykyään luokan parhaatkin voi joutua erityisopetukseen. Onkohan tuossa joki taka-ajatus, saako koulu enemmän rahaa tms.?


on se että joutuu. Eikös se ole hienoa että lapsi saa erityishuomiota ja apua- sehän on hänelle ja hänen itsetunnolleen pelkästään hyvä asia? Minä pyysin että lapseni saisi erityisopetusta, ja siitä on ollut hänelle paljon hyötyä. Onko se vanhemmalle häpeä jos lapsen elämä ei alusta asti ole loistosuoritus vai miksi se on joutumista?

Vierailija
26/34 |
26.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toppapuku, kuomat, pokemon-paidat, collegehousut jne. Kukaan ei arvostele koulussa vaatetusta ym. Lukea ei tarvinnut ekalla, kirjaimet pitäisi tunnistaa. Ekalle suositeltiin tarrakenkiä ettei mene aikaa hukkaan nauhojen sitomiseen jne. Eli mielestäni ei kauheasti vaadittu.Useimmilla kotona leikattu tukka..



Pohjois-Helsinki

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
28/34 |
26.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei siis voi verrata entisaikoihin... omani on eskarissa, ja tiedän mitkä on vaatimukset , ainakin pääkaupunkiseudulla! kaikki pitäs osata jo ennen koulun alkua, eikä huomioida mitenkään onko loppuvuoden lapsi vai ei, tässä vaiheessa on todeelakin iso ero onko lapsi just täyttänyt 6v vai 7v !!! lukea pitää osata, samoin laskea, laulaa, olla yltiösosiaalinen kaikissa tilanteissa, kavereita pitää olla ainakin koko eskariryhmälline, kaikki vapaa-aika pitäsi juosta ovelta ovelle hakemassa kavereita ja ihan itsenäisesti jo 5v alkaen vähintään, parempi mitä aikaisemmin, känny kainalossa mennään aamusta iltaan viikonloppuisin, leikkiä ei saa enää 6v vaan tarttee olla jo ìso` tytöillä ei saa olla barbi, muumi tms rekvisiittaa enää 5 v j'lkeen, vaan kaikki pitää pukeee, kuten tuo lindeksin mainostyttö jo vähintään 5vuotiaasta alkaen jne jne voisin jatkaa listaa loputtomiin....... KUKA TÄHÄN ON SYYLLINEN ????????????? LASTEN VANHEMMAT !!!!!!!!!!!!!!!! te mammat itse olette syyllisiä, ettei lapseen saa olla lapsia ... katsokaapas peiliin! ei siis ihme, että lapset voivat henkisesti huonosti ja siten myös kouluoppiminen ei suju !


Lapsista on tullut vanhemmille oman statuksen jatke. Kellään ei ole resursseja antaa lapselleen ja tämän yksilölliselle kasvulle tilaa kun on niin paljon kaikkea missä pitää päteä. Lopputulos on ainoastaan häiriintyneitä, pahoinvoivia lapsia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/34 |
26.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toppapuku, kuomat, pokemon-paidat, collegehousut jne. Kukaan ei arvostele koulussa vaatetusta ym. Lukea ei tarvinnut ekalla, kirjaimet pitäisi tunnistaa. Ekalle suositeltiin tarrakenkiä ettei mene aikaa hukkaan nauhojen sitomiseen jne. Eli mielestäni ei kauheasti vaadittu.Useimmilla kotona leikattu tukka.. Pohjois-Helsinki

tyttöjen maailmaan ei mahdu vastaavat tyttöjenjutut..... on selvästi kovempaaaa tyttöjenmaailma

Vierailija
30/34 |
26.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei siis voi verrata entisaikoihin... omani on eskarissa, ja tiedän mitkä on vaatimukset , ainakin pääkaupunkiseudulla! lukea pitää osata, samoin laskea, laulaa, olla yltiösosiaalinen kaikissa tilanteissa, kavereita pitää olla ainakin koko eskariryhmälline, kaikki vapaa-aika pitäsi juosta ovelta ovelle hakemassa kavereita ja ihan itsenäisesti jo 5v alkaen vähintään, parempi mitä aikaisemmin, känny kainalossa mennään aamusta iltaan viikonloppuisin, leikkiä ei saa enää 6v vaan tarttee olla jo ìso` tytöillä ei saa olla barbi, muumi tms rekvisiittaa enää 5 v j'lkeen, vaan kaikki pitää pukeee, kuten tuo lindeksin mainostyttö jo vähintään 5vuotiaasta alkaen jne jne voisin jatkaa listaa loputtomiin....... KUKA TÄHÄN ON SYYLLINEN ????????????? LASTEN VANHEMMAT !!!!!!!!!!!!!!!! te mammat itse olette syyllisiä, ettei lapseen saa olla lapsia ... katsokaapas peiliin! ei siis ihme, että lapset voivat henkisesti huonosti ja siten myös kouluoppiminen ei suju !

Sulla heittää nyt iso pyörä ja lujaa. Huono itsetuntoko? Lasta kiusattu?

Ei lasten täälläkään tarvitse osata lukea ennen kouluunmenoa. Vielä eka luokkakin on koulussaolon opettelua, ja sen tärkein tavoite on lukemaan oppiminen ja koulussakäyntitaitojen (=luokassa opetuksen seuraamisen, opettajan ohjeiden kuuntelun, opiskelurauhan antamisen ja läksyjen teon) oppiminen.

Mitä tulee erityisopetuksen lisääntymiseen, niin joku tässä ketjussa sen jo tiesikin: osa tavallisesta tukiopetuksesta on siirretty erityisopetukseen kuuluvaksi.

Kyse siis on ainakin osin vain muuttuneesta työnjaosta, ei niinkään erityisopetuksen tarpeen kasvusta. Ennen tukiopetus oli lähes yksinomaan luokanopettajan vastuulla, nykyään sitä annetaan osin myös kouluissa olevien tai kiertävien erityisopettajien toimesta. Siten koulupäivät saadaan pidettyä lyhyempinä (tukiopetusta voidaan antaa samaan aikaan, kun pidemmälle edenneet ovat tunnilla) ja opetuskin on yleensä tehokkaampaa (erityisopettajilla on laajempi arsenaali oppimisvaikeuksien hoidossa ja tunnistamisessa).

TOKI myös aivan erityisoppilaiden määrä on kasvussa - siis lasten, joille on annettu erityisopetuspäätös pysyvämpien ongelmien vuoksi. Voi olla oppimisvaikeuksia, voi olla neurologisia sairauksia, voi olla tunne-elämän vaikeuksia. Tämä puolestaan juontaa siitä, että nykyään osataan EROTELLA JA TUNNISTAA lasten ongelmien syitä tarkemmin: ei enää tuomita lasta "idiootiksi" ja "pahaksi", vaan nähdään, että tuolla on dysfasia, tuolla adhd, tuolla asperger, tuolla taas psykologisia ongelmia. Mikä on minusta ehdottomasti vain hyvä asia, koska tunnistetaan, että samassa lapsessa on moni asia aivan kunnossa ja vahvaa ja osataan tukea niitä osa-alueita tarkemmin ja paremmin, joissa hän oikeastikin tarvitsee apua!

Tuossa Karjalaisen jutussa ei ikävä kyllä selitetty, mitä kaikkea nykyään luokitellaan erityisopetukseen kuuluvaksi, toimittaja on ollut sensaatiomielellä liikkeellä. Lisäksi jutussa on keskitytty vain yhteen erityisopetuksen osa-alueeseen eli tunne-elämän häiriöihin (ns. ESY-opetus).

Kunnat maksavat erityisopetuksesta koituvia lisäkuluja (avustajat, erityisopettajat), mutta se raha menee ainakin pääsääntöisesti siihen lisäresursointiin eikä siten varsinaisesti "hyödytä" kouluja ollenkaan.

- stadilainen erityisoppilaan äiti-

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/34 |
26.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja kyllä ainakin osassa opettamistani kouluista tarvittiin ehdottomasti lisää erityisopettajia. Kaikille tarvitseville ei apua aina riittänyt.



Jos 7/20 oppilaasta on jokin erityistä tukea vaativa diagnoosi niin on siinä vähän hankalaa vetää koko rekeä ja saada kaikki oppimaan ja olemaan pitkästymättä samaan aikaan.



Käytöshäiriöt on tosi yleisiä. Ennen "vaikeat" oppilaat olivat tarkkiksella erikseen, mutta nykyisen mallin mukaan kaikkia pitäisi opettaa samassa ryhmässä, mikä tekee opettajan työstä välillä jotain ihan muuta kuin opettamista.



Turhauttaa kun saa toimia erotuomarina 30% oppitunnin ajasta.

Vierailija
32/34 |
26.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Juuri oli 7-vuotiaani prinsessasynttäreillä ja tasan leikkivät barbeilla ja poneilla ja kulkevat muumivaatteissa.



Missä ihmeessä te asutte, jotka väitätte, että Helsingissä ei lapset saa olla lapsia??

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/34 |
26.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Juuri oli 7-vuotiaani prinsessasynttäreillä ja tasan leikkivät barbeilla ja poneilla ja kulkevat muumivaatteissa. Missä ihmeessä te asutte, jotka väitätte, että Helsingissä ei lapset saa olla lapsia??

Vierailija
34/34 |
26.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja kyllä ainakin osassa opettamistani kouluista tarvittiin ehdottomasti lisää erityisopettajia. Kaikille tarvitseville ei apua aina riittänyt. Jos 7/20 oppilaasta on jokin erityistä tukea vaativa diagnoosi niin on siinä vähän hankalaa vetää koko rekeä ja saada kaikki oppimaan ja olemaan pitkästymättä samaan aikaan. Käytöshäiriöt on tosi yleisiä. Ennen "vaikeat" oppilaat olivat tarkkiksella erikseen, mutta nykyisen mallin mukaan kaikkia pitäisi opettaa samassa ryhmässä, mikä tekee opettajan työstä välillä jotain ihan muuta kuin opettamista. Turhauttaa kun saa toimia erotuomarina 30% oppitunnin ajasta.

Erityisopetuslain muutoksen myötä siirto erityisryhmään on vasta viimeinen keino auttaa tukea tarvitsevia lapsia. Kaikkea muuta yritetään piiiitkään sitä ennen. Mikä (inkluusio eli erityislasten integrointi normaaliluokkaan) toki voisi toimiakin, JOS ne normaaliluokat olisivat pienempiä ja JOS sinne saataisiin riittävät avustajaresurssit.

Mutta kun kunnat haluavat ennen kaikkea säästää ja lakkauttavat niitä erityisluokkia lisäämättä integroinnin vaatimia resursseja, silloin tipahdetaan tavallaan kahden eri metodin välitilaan (inkluusion vs. erillisten pienryhmien), ja SE on typerää!

PS: oma lapseni on as ja erityisluokalla, mikä on on hänelle ehdottomasti paras ratkaisu, koska henkilökohtaisen avustajan saaminen on mahdotonta ja ilman sellaista lapsi ei normaaliluokassa selviäisi.

-31, se stadilainen erityisoppilaan äiti-