Tiistai aamuna se sitten on ;(

Sairaalaan meno ja abortti edessä. ;( En todellakaan tiedä miten kestän sen, miten kestän sen ja pysyn järjissäni?



Aborttia on mietitty hartaasti, punnittu vaihtoehtoja, pyöritelty päässä kerta toisensa jälkeen. Sairastan vakavaa sairautta ja raskaus on minun terveydelle todella iso riski. Jos haluaisin pitää lapsen ja toivoisin saavani terveen lapsen, joutuisin jättämään oman lääkitykseni pois, lääkkeen joka käytännössä pitää minut hengissä. Jos jatkan raskautta ja syön lääkkeeni, saan 99% mahdollisuudella hyvin sairaan lapsen, joka tuskin elää edes vuorokautta. ;(



Ja tämä raskaus oli todellakin vahinko, minulla on kierukka, joten raskaaksi tulo on koetettu ehkäistä parhaan taidon mukaan, tietenkään mikään ehkäisy ei ole 100%.



Raskaus huomattiin vasta viikolla 10, en osanut itsekään aiemmin epäillä mitään, koska ehkäisy on kunnossa ja lääkityksen vuoksi kuukautiseni ovat muutenkin hyvin epäsäännölliset.



Tuntuu kamalan pahalta tehdä abortti, mutta pahalta tuntuu jatkaakin raskautta. Miten te abortin tehneet olette pystyneet jatkamaan elämää abortin jälkeen? Miten siitä selviää?



Koetan lohduttaa itseäni nyt ihanalla 4v lapsellani,jonka äidiksi sain tulla ennekuin tämä kamala sairaus valtasi kehoni.