Oppiiko taapero syömään itse jos vain lopettaa syöttämisen?

mutta koska muutakaan en keksi/jaksa niin kokeilen. Lapsi siis osaa viedä lusikalla ruokaa suuhunsa itse. Alkuperäinen ongelma oli se, että ei enää suostu avaamaan suutaan, kun syötän. Aluksi onnistui, kun annoimme leluja käteen, mutta sitten alkoi vain jatkuvalla syötöllä viskoa niitä alas. En jaksa nostaa niitä koko ajan. Niin ja suu ei enää auennut lelujenkaan avulla.



Olen nostanut lapselle lusikkaa (joka on ollut yleisin ruokapöytälelu) jo puoli vuotta. Mielestäni jo tässä iässä pitäisi alkaa päästä ohi siitä leikistä. Varsinkin kun viskoo sitä kauas pöydästä eli saan tosiaan ravata koko ajan hakemassa. Kerran nostan siksi, että lusikkahan voi toki tippua myös vahingossa.



Sotku ei haittaa, jos se syntyy syömisestä, mutta en halua, että lapsi viskoo huvikseen puuroa ympäri keittiötä. Eli siksi lautanen pois, kun ei enää laita ruokaa suuhun vaan keskittyy enää ainoastaan ruoalla leikkimiseen. Olen nyt tarjonnut itsesyömisen päätteeksi mahdollisuutta ottaa vielä ruokaa syötettynä, mutta taapero on kääntänyt päänsä pois. En aio enää tarjota ruokaa useampaa kertaa. Jos ei kelpaa niin ei kelpaa.



Onhan se pieni vielä, mutta olen niin väsynyt näihin ruokatouhuihin. Vauva oli jo heti 6kk ikäisenä innokas syömään itse, vei siis omassa kädessäni olevan lusikan itse suuhun. Mutta silloi meillä ei ollut sopivaa lautasta antaa vauvan ulottuville joten laiskat vanhemmat eivät antaneet harjoitella itsesyömistä. Myöhemmin kiinnostus lopahti.



ap

siitä syömisestä noin kamalan suurta numeroa! Kyseessä varmaan teidän ensimmäinen ja ainoa lapsi?



Meillä yksi lapsista on aina ollut tosi huono syömään. Ei siis kannata edes odottaa, että joka ruokailulla menisi lautanen tyhjäksi. Joskus voi päiväkausia syödä tosi vähän ja sitten taas jonain päivänä enemmän.



Anna syödä itse minkä syö ja olet siinä vieressä ja autat. Kun näyttää siltä, että syöminen riittää, niin sitten vaan on ruokailu ohi ilman sen suurempaa ihmettelyä tai rangaistusta. Ihan turhaan sitä pitkittää ja yrittää tuputtaa ja tuputtaa. Eikä noin pieni ymmärrä, miksi nostat lusikan kerran mutta et enempää. Voihan se lusikka pudota vahingossa vaikka kaksi tai neljä kertaa! Yritä nyt itse rauhoittua, kaikilla lapsilla on tuollainen vaihe. Noin pienen huomiota on vielä helppo kääntää johonkin muualle, samalla kun syöttää. Tarkoitan, ettei koko keskittyminen nyt ole siinä syömisessä ja sen vaikeudessa.

vain jatkossa lusikka myös omaan käteen, se ruualla lätsyttely kuuluu siihen opetteluun,lusikkahan menee jo edistyksekkäästi lautaselle,seuraava askel on suuhun. Anna lätsytellä,ota vaan leluja tms viihdykettä ja niiden avulla syötät,meilläkin oli ja jäi lähempänä 2v ikää pois,ihan itsestään. Meillä nyt 2v syö itse lähes ruuan kuin ruua,mutta väsyneenä tai muuten vaan huomion kiepänä tarvitsee apua.Minusta tuo2v:kin on hurjan pieni viellä,saati 1v

tulin siihen tulokseen, että tästä eteenpäin laitan lautasen lapsen eteen ja lusikan käteen ja saa itse kauhoa ruoan suuhun vaikka käsin, jos ei lusikalla jaksa. Jos lusikka tippuu, nostan sen kerran, toista kertaa en enää nosta (koska tiputtaa sitä jatkuvasti lattialle tahallaan voitonriemuisesti nauraen). Kun lapsi ei enää laita ruokaa suuhunsa vaan alkaa sotkea, nostan lautasen pois ja tarjoan vielä toistaiseksi omasta kädestäni lusikallista vain kerran. Jos pää kääntyy pois, en tarjoa uudestaan.



Tästä syömisestä on mun mielestä jo tullut jonkinlainen valtataistelu. Erityisesti isä harmistuu, jos lapsi ei syö ja sotkee ja isänsä syöttämänä ruoka meneekin vielä huonommin (paitsi aamupuuro, kun silloin tietää, ettei tule maitoa puuron jälkeen). Mummolassa nyt pääsiäisenä tosin varmaan ovat järkyttyneitä uudesta käytännöstä. Mummo kun on aina tuputtamassa ruokaa.



Kiitokset hyvistä vastauksista =) (lisääkin saa vielä toki kommentoida...)



ap

eli jos ei ruoka maistu niin pois pöydästä vaan. Valitsemasi linja tuntuu fiksulta.

Meillä molemmat ovat alkaneet syödä pääsääntöisesti itse vuoden ikäisinä. Hyvin vähän on sen jälkeen autettu. 3-4 v on tullut sitten uusi laiskuuskausi jolloin yrittää uudelleen närppiä ruokaa osin sormin ja pyytää välillä että syötä. Ylämäki-alamäki-ylämäki - välillä on ollut jonkun kuukauden tasaistakin ;-)

muuten ei syö mitään. Ongelma kerrassaan, tiedän. Olen paska mutsi, mutta kun lapsi ei suostu kotona syömään (päiväkodissa syö hieman itse) enkä ole hennonnut pitää nälässä. Ota tästä ainakin varoittava esimerkki ja toimi toisin kuin minä.



ikuisesti syöttävä mutsi

Meillä 1-vuotias pyysi itse itse lusikkaa ja on syönyt siitä päivästä lähtien itse. Sotkua syntyi aluksi - tietenkin, mutta se sotkuisin aikakin menee nopeasti ohi.

Siis ei täysin samanlaista kuin ap:lla. Vaan lapsi oli huonoruokainen ja pelleilyksi usein meni ruokailut. Neuvolassa sitten neuvottiin, että ruokailuun ei saa kiinnittää liikaa huomiota, koska siitä lapsi vasta innostuukin.

Aloin tekemään niin, että annoin lapsen itse syödä käsin, lusikan annoin aina myös hänelle ja samalla syötin. Söin samalla itse, jolloin en kiinnittänyt niin huomiota hänen touhuihinsa ja homma alkoi toimimaan. Kielsin kyllä tietenkin, jos alkoi kaatamaan maitoa pöydälle tms. (otin mukin pois, jos vain jatkoi)

Nyt lapsi on 1v 6kk. Oppinut VASTA reilu viikko sitten syömään itse lusikalla ja haarukalla, leikkii välillä edelleen ruualla.



Mun korvaan ap:n linja kuulostaa aika rankalta 1 vuotiaalle. Hän on kuitenkin todella pieni. Älä stressaa niin paljon syömisestä, niin meilläkin alkoi sujumaan paremmin.

Aika harva 1v osaa syödä itse, itseasiassa en tiedä yhtään joka osaisi.



T. Päiväkodin täti

Meillä vain syöttämisen lopettaminen juuri noihin aikoihin tuotti itsenäisesti syövän taaperon. Eihän se ruokailu tietenkään yhtä siisti enää ole... Homma voi siis hyvin toimia teilläkin!

olla nostamatta lapselle lusikkaa jos sen tiputtaa?! Tiesitkä ap, että tämä kuuluu juuri lapsesi kehitysvaiheeseen?

Ihanko oikeasti joku luulee, että 1-v tajuaa ja osaa itse syödä siististi sopivan määrän ruokaa? Miksi syömisestä(kin) pitää kehittää joku valtataistelu?



Hermostutteko myös kävelemään opettelevaan lapseen, koska se kävelee hitaasti ja kaatuilee?



Siis tottakai tuossa vaiheessa syöminen on sotkuista. Välillä pitää olla viihdykettä (lelu tai kirja) ja tarjota lusikkaa myös lapsen omaan käteen. Mutta kyllä 1-v on vielä aivan liian pieni ymmärtääkseen miksi joutuu pois pöydästä, jos tulee sotkua. Ei sen ikäinen lapsi yksinkertaisesti ymmärrä mitä äiti häneltä haluaa tai odottaa.



Ap, kasva aikuiseksi ja hanki paremmat hermot, anna lapselle aikaa kehittyä ja oppia uusia asioita. Et pysty pakottamalla opettamaan lasta syömään. Kyllä lapset oppii, kun aika on siihen kypsä.

Ei kaikki vielä tuon ikäisenä osaa tai halua. Anna lusikka lapselle käteen samalla kun syötät häntä. Kyllä se jossain vaiheessa oppii/haluaa itse syödä.

Nyt 1v5kk ja vieläkin vetää pääasiassa sormilla. Tänään tais onnistua lusikkaankin muutaman makaroonin nappaamaan. Mutta kyllä se mahansa täyteen syö vaikka sormilla syökin.

mutta miksi ihmeessä haluaisit tehdä niin?

Mulla nyt juuri vuoden täyttänyt lapsi, joka luultavasti oppisi kyllä (on tosi innokas yrittämään itse). Esikoinen taas on aina ollut lyhytpinnainen ja aika innoton opettelemaan tuollaisia juttuja - ei varmasti olisi oppinut tuon ikäisenä.



Mutta joka tapauksessa ei ole mitään kiirettä noin pienen osata syödä itse.

paitsi jos saa jonkun lelun käteen, jota sitten viskoo alas. Olen siis kyllästynyt koko touhuun ja mietin, söisikö paremmin, jos saisi itse lusikoida. Lapsi osaa viedä lusikan suuhunsa, mutta hetken kuluttua alkaa sotkea ruokaa joka paikkaan.



Ajattelin, että antaisin syödä niin kauan kuin lusikoi ruokaa suuhunsa ja ruokailu loppuisi, kun alkaa sotkea eikä enää syö. Mutta onko lapsi vielä liian pieni? Tajuaako alkaa itse syömään? Niin ja jos taaperolle antaa oman lusikan kun syötän, lapsi vain sotkee ja alan ärsyyntyä ja ruokahetki on pilalla.



ap

Saisivatkin lusikalla (tai sormin) suuhunsa ruokaa. Onhan se myös hoivaamista (syöttäminen). Oma tyttäreni on kuukauden vanhempi, vaikka hän joskus innostuu syömään itse lusikalla tosi nätisti, ei jaksa yleensä itse ihan koko ateriaa, eli auttaa pitää. Ja joskus on nälkäinen mutta niin väsynyt, että kaipaa apua siksi. Hänellä menee toisinaan useitakin päiviä, ettei lusikkaa käytä yhtään, välillä taas syö hienosti.



Ajattelen itse, että 5-6v en enää syöttäisi. 3-4v vain toisinaan. Sitä nuorempaa en jaksa enkä halua "kouluttaa".

Se on tuon ikäisen helpompi syödä itse kuin soseet. Tai tarjoat molempia... annat lapsen syödä sormin ruokaa ja tunget itse sinne väliin aina lusikkaa.



Oli miten oli, tuokin vaihe menee varmasti nopeasti ohi, tsemppiä siihen asti!



t. 5

ja matto lattialta jos sellainen on, niin saa sotkea rauhassa :)

tottakai ne sotkevat silloin kun opettelevat lusikkaa käyttämään. Mutta jos ei yritä yhtään laittaa suuhunsa niin silloin lapsi on liian pieni, älä anna lusikkaa käteen. Lelujen käyttö tuon ikäisen syöttämisessä on todellakin ok, se jää itsestään pois myöhemmin.