Lapsinero? Miehen veljenpoika 3.5-v tunnistaa

mulla on yks kaveri jolla on aika paha adhd ja on sosiaalisesti tosi kömpelö, mut matemaattiset taidot ja päättelyky on ihan omaa luokkaansa.



Ei mm. oikeastaan koskaa lukiossa pitänyt kirjoja matikantunneilla mukana ja mm. nukkui siellä aika paljon, mutta kirhoitti ällän... Nykyään opiskelee matikkaa helsingissä ja on rasittavan kiinnostunut kaikesta ;)

Vammainen?

Koska noin monta eriasiaa on oppinut ulkoa. Jollain ihmisillä on käsittämätön muisti. Suunnilleen vain sivua katsomalla nopeasti oppivat tämän ulkoa.



Aivot tosin ovat sellaiset, että jos jossain asiassa tosi hyvä on jokin asia sitten heikompi kuin keskiverto ihmisellä. Yleensä tällaisilla ihmisillä esim. ihmissuhde taidot, tunteiden tunnistaminen tai vastaavaa.



Jos lapsi on käytökseltään muutenkin normaali ja tämä oppiminen on kaikessa muussakin käsittämättömän hyvää, niin sitten on lapsinero. Ehkäpä tuo selviää iän myötä.



Miten hyvin tykkää leikkiä teidän lapsen kanssa ? Vaikuttaako lapsenne kanssa leikkiessään myös lastanne kehittyneemältä?

Koska noin monta eriasiaa on oppinut ulkoa. Jollain ihmisillä on käsittämätön muisti. Suunnilleen vain sivua katsomalla nopeasti oppivat tämän ulkoa.

Aivot tosin ovat sellaiset, että jos jossain asiassa tosi hyvä on jokin asia sitten heikompi kuin keskiverto ihmisellä. Yleensä tällaisilla ihmisillä esim. ihmissuhde taidot, tunteiden tunnistaminen tai vastaavaa.

Jos onkin valokuvamuisti, miten se tässä auttaa, jos ei osaa lukea? Meidän tiedekunnassa oli muuten eräs jo edesmennyt proffa, joka jokaiselle uudelle vuosikurssille esitti heti bravuurinsa: puhelinluettelo sattumanvaraisen opiskelijan valitsemasta kohtaa auki, vilkaisu ja sit tämä opiskelija sai kysellä ihmisten numeroita, jotka proffa osas luetella.

Jos on opiskellut lasten kehityksestä, tietää kyllä varmasti, että aivot kehittyvät tietyllä tavalla. Jos joku osa valtaa paljon tilaa, se ON toisesta alueesta pois. Mua kummastuttaa tässä keskustelussa se, että tällaisia lapsia "puolustetaan" sillä, että he ovat itse näistä asioista kiinnostuneita ja oppineet siksi, eikä siksi, että vanhempi on ohjannut ja opettanut. Sehän kertoo itse asiassa paljon enemmän, että 3-vuotias on kiinnostunut asioista, jotka eivät lasten maailmaan kuulu.

helppo automaattivastaus se on tuo kateuskommentointikin.



Totta on, että lapset kehittyvät eri tahtiin, mutta kuka lähtee vertaamaan sitä, että toinen oppii kävelemään 8 kuukauden ikäisenä ja toinen 1,5-vuotiaana siihen, että 3-vuotias on kiinnostunut eläinten latinankielisistä nimistä, menee kyllä hakoteille. Yhteiskunnassamme on määritetty tietyt rajat sille, mitä pidetään normaalina kehityksenä. On totta, että nykyään tuntuu olevan muotia tietyt diagnoosit ja joskus tuntuu, että kaikelle vähänkään poikkeavalle pitäisi keksiä jokin lääketieteellinen nimi. Kuitenkin keskustelussa kuvatun kaltaisilla lapsilla useimmiten tulee viimeistään koulussa ongelmia. Lapsihan oppii sosiaalisia taitoja ja yhteiskunnassamme vallitsevia käyttäytymissääntöjä leikkiessään, ja usein tällaiset lapset eivät ole lainkaan kiinnostuneita leikkimisestä. Toinen lapsen kehitykselle tärkeä asia on vertaisryhmässä toimiminen. Jos lapsi on kiinnostunut asioista, jotka eivät normaaliin lapsen maailmaan kuulu, hän todennäköisesti jää yksin ulkopuolelle, jolloin jää väistämättä kehityksessä jälkeen näiltä osin.



Mitä tulee neroihin, ei varmastikaan tässä maailmassa ole ollut kovinkaan monta sellaiseksi luettavaa, joka ei olisi ollut ns. vaikea ihminen, eli jolla olisi ollut normaalit sosiaaliset taidot. ;)

Meillä saman ikäinen tyttö tunnistaa kaikki yleisimmät linnut, kasvit ja eläimet (me vanhemmat olemme biologeja, joten on helppo vastat tytön kysyessä :), puhui 2+ vuotiaana pitkiä lauseita kahdella kielellä (kaksikielinen perhe), muisti ulkoa satuja sanatarkasti, piirsi tunnistettavia ihmisiä, hylkeitä, koiria jne (melko yksityiskohtaisesti, esim. oikea määrä jalkoja, hyökeillä räpylät, suu, silmät, hiukset, napa jne). Tarhassa ja neuvolassa noista on annettu palautetta että tavallista parempi noissa, mutta tuskin silti mikään biologi-taiteilija.nero :)



Pikkulapsillahan on pakostakin aivan tolkuton oppimiskyky, kun koko maailma on vielä verrattain uusi juttu. Yksityiskohtaisemman oppimisen määrää varmaan pitkälti lapsen kiinnostuksenkohteet ja se miten vanhemmat lapsen kyselyihin vastaa eli lapsen kysyessä mikä toi on, niin vastaavatko vanhemmat auto/lintu vai Ford/valkoposkihanhi.

Ei valttamatta yhtaan vaarallista tai edes outoa. Varsinkin pojat tuntuvat keskittyvan yhteen / muutamaan juttuun joista sitten tietavat "kaiken". Eika heti mun mielesta tartte ajatella autismia / aspergeria tms.



Me asutaan ulkomailla, ja jotenkin tuntuu, etta suomessa ei anneta lasten "oppia" ennen kouluikaa (7v.) oikeastaan mitaan. Jos lapsi suomessa 4v. osaa aakkoset ja tunnistaa numerot niin hyva niin, kun taalla meidan kotimaassa. 4v. oletetaan jo lukevan suht sujuvasti.



Meidan poika 4.5v. lukee englantia sujuvasti (puhuu suomea ja englantia), laskee tuhanteen ja osaa plus ja miinus laskut 100 ja pienemmilla numeroilla (kayttaa yli 30 numeroilla helmitaulua). Sosiaaliset taidot ovat hyvat ja poika on suosittu luokallaan ja omaa paljon kavereita. Poika osaa myos kayttytya aikuisten seurassa "ei pikkuvanhasti" mutta hyvan kaytoksen mukaisesti. Poika myos leikkii normaaleja poikien / lasten leikkeja. Ja han (normaalin pojan tapaisesti ???!!!) tunnistaa autot, lentokoneet (isansa intohimo) ja tietaa aika paljon universumista (planeetat, galakseja, taqhtia jne...)



En mitenkaan ajattele poikaamme "nerona" vaan ihan normaalina lapsena, joka on vaan kiinnostunut osaamistaan asioista. Poikaa ei mm. kiinnosta yhtaan "karvaiset elaimet" (kaarmeet hamahakit jne kyllakin) eika halua niista kuulla mitaan ???

...mielenkiintoista on se, että ihmiset pitävät normaalina asioita sillä perusteella, että oma lapsi on myös esim. oppinut automerkit 2-vuotiaana. Öö, hieman erikoinen päätelmä.



Täälläkin jo mainittu asia kannattas kans muistaa: se ei ole älykkyyttä, että oppii asiat ulkoa. Yleensä se kertoo aivojen poikkeavasta anatomiasta/fysiologiasta, jos 2-3-vuotias lapsi oppii satamäärin symboleita ulkoa.

Ei ulkoa muistaminen.

omalla lapsellani poikkevaa kyvykkyyttä omatoimisuudessa ja visuaalinen muisti tosi hyvä.

todellakin lapsella todettu adhd erityispiirteitä ja asperger vuorovaikutus.

Joillakin lapsilla on suvereeni muisti.

Tämä yhdistettynä erityiseen mielenkiintoon ja varhaiseen kehitykseen, ja lisäksi tavallista korkeampaan älykkyyteen niin eikös tuossa jo jonkun sortin nero olekin? :D

Miksi on niin hankalaa joillakin vastaajilla antaa tunnustusta lapsen poikkeavalle lahjakkuudelle, en ymmärrä?

ole hankala sinänsä antaa tunnustusta sille, jos joku on lahjakas/älykäs, pärjännyt hyvin jne. Mitä yritän sanoa, on se, että tietyllä osa-alueella äärettömän paljon ikätasoaan edellä olevat lapset yleensä muilla osa-alueilla ovat sitten vastaavasti äärettömän paljon ikätasoaan jäljessä. Sen vuoksi tällainen ei mun mielestä ole mitenkään tavoiteltavaa tai kadehdittavaa.



Mulla on kolme lasta, joista vanhin on pian 5-vuotias. Lapset ovat hyvin kiinnostuneita esimerkiksi eläimistä, ja todellakin tunnistavat paljon erilaisia eläimiä. Mulla on itsellä tapana vastata kysymyksiin juuri tuolla tavalla "se on hauki/käki/apila" eikä "kala/lintu/kukka" ja jos en tiedä itse, katsotaan kotona yhdessä kirjasta. Lapsilla on myös hyvä muisti, varmaan enemmän peritty multa kuin isiltä, sillä mulla on tarkka, jonkin asteinen valokuvamuisti. Tämä liittyy lähinnä siihen, että kyllä toki on normaalia oppia ja muistaa tietyssä mittakaavassa, erityisesti, jos on kiinnostusta. Mutta se, että on kapea-alaisesti erittäin kyvykäs, yhteiskunnassamme ja vallitsevassa lääketieteessä määritellään poikkeavaksi. En todellakaan ole kateellinen siitä, että omat lapseni eivät ole tällaisia lapsineroja, vaan ennemminkin onnellinen siitä, että he ovat kaikilla osa-alueilla normaalisti kehittyneitä ja tulevat toivottavasti siten pärjäämään elämässä. :)

Terävä siis ainakin tuo teidän vesseli. Ja ettei menis "nokitteluksi", niin meillä kyse on ainakin siitä, että lapsi yksinkertaisesti hurahti noitten lippujen opetteluun ennen kuin osasi edes puhua. Pariin otteeseen oltiin "iltasatuna" käyty läpi lahjaksi saatua kuvaa maailman valtioiden lipuista, ja kun oli alkuun päästy, niin poika ei muuta halunnut enää tehdäkään. Kuvien alla oli maan nimi kirjoitettuna, joten kuullulle tuli samassa kirjoitettu vastine. Uskoakseni tämä on auttanut kirjaimien nopeassa oppimisessa.



Kuinka nuorena teillä on opittu?

Tuollaisten asioiden ulkoa muistaminen on todella helppoa.

asioita, joista ovat kiinnostuneita. Meidän esikoista jaksettiin esimerkiksi päiväkodissa hämmästellä, kun lapsi n. 1,5-vuotiaana puhui sujuvasti pitkiä monisanaisia lauseita ja osasi nimetä kymmenittäin eri eläimiä kuvista, joukossa varsin eksoottisiakin kuten jokin vesinokkaeläin, helmikana, merilehmä tms. Mutta ihan normaali viisivuotias tuo nykyisin on. Edelleenkin tosin erittäin kiinnostunut eläimistä, luonto-ohjelmista yms. Ei siis mikään autisti, mutta tuskin nyt mikään nerokaan, vaikkakin erittäin fiksu poika tietenkin äidin mielestä. ;)

On ollut pienestä asti oppivainen. Nyt 10 v puhuu jo useampaa kieltä ja asiat joista kiinnostuu, opettelee juurta jaksain. Käyttäytyy kuin aikuiset, mutta voi aivan yllättäin suuttua todella tulisesti, jos asiat eivät mene kuten hän haluaa. Normaaleja lasten leikkejä ei ole koskaan erityisemmin harrastanut tai niistä välittänyt.

On ollut pienestä asti oppivainen. Nyt 10 v puhuu jo useampaa kieltä ja asiat joista kiinnostuu, opettelee juurta jaksain. Käyttäytyy kuin aikuiset, mutta voi aivan yllättäin suuttua todella tulisesti, jos asiat eivät mene kuten hän haluaa. Normaaleja lasten leikkejä ei ole koskaan erityisemmin harrastanut tai niistä välittänyt.

... että hän olisi palsta mamman ikioma lapsi tai (jo huomattavasti epätodennäköisemmin) palsta mamman läheisen lapsi.



Seiskasta ja roska-, tarkoitan iltapäivälehdistä tietonsa kaivaville "palstaviisaille" ei olisi koskaan pitänyt opettaa sanoja autismi, asperger tai - ikisuosikkini - narsisti. :))



Luonnollisesti perimällä, vanhempien iällä, koulutustasolla ja intresseillä on vaikutusta lapsen kiinnostuksen kohteisiin ja oppimiseen. Aivan ihana sukulaislapsi! :)

Oma poikani osasi 2,5-vuotiaana luetella kaikki automerkit ja liikennemerkit sekä kirjaimet, ihan vaan siitä syystä että hän oli niistä kamalan kiinnostunut. Äkkiähän sellaiset oppii ulkoa kun niitä koko ajan tankkaa. Nyt viisivuotiaana on kyllä ne jo unohtanut (paitsi kirjaimet), kun kiinostuksen kohteet ovat vaihtuneet. Nyt luettelee kyllä jo varmaan satoja legopakettien nimiä ja osia.

Onko lapsi oppinut kyseiset asiat suht oma-aloitteisesti? Lapset oppivat helposti - jos vain aikuinen osaa opettaa - mutta oma-aloitteinen kiinnostus ja nopea oppiminen osoittavat lahjakkuutta... Lapsinerosta voidaan puhua, jos lapsi on jonkin alan mestari. Siis kykenee osoittamaan asiantuntevuutta alalla joka on tavallisesti aikuisten hallitsema.