Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
romahdus
14.04.2011 |
Olen kohta 23 v. täyttävä nainen ja seurusteltu ollaan avomiehen kanssa 17-18 vuotiaista asti. Matkan varrella on tapahtunut kaiken laista ja osasta päästy yli ja osasta ilmeisesti ei..
Mies on pettänyt minua muutaman kerran (yhden yön suhteita). Olen tehnyt kaksi aborttia vuoden sisällä. Mies juo joka viikonloppu, ei muista koska olisi ollut kokonaan selvä viikonloppu.. Arjet istutaan tv:n ääressä. Yhdessä ei tehdä muuta kuin eletä arkea ja juoda viikonloppuisin.. MIes on masentunut, hänellä on huono itsetunto, melkein mitä vain tekee pyytää apua tai neuvoja, minun pitäisi aina tukea häntä ja olla vahva.. Kun olin viimeksi raskaana olin pitämässä lasta, tein viime tipassa abortin kun olin istunut 2 kk yksin kotona kun mies vain juhli viikonloput niin kuin aina.. Ei tullut mukaan neuvolaan, ei ultraan.. Olin itse niin hajalla että tein abortin, koska en tiedä olisinko jaksanut sitä kaikkea yksin.. mies ei tullut mukaan edes aborttiin, eikä maksanut siitä penniäkään.. Olen jaksanut tähän asti kaiken ja tsempannut ja uskotellut, että tämä on vain nuoruutta kun mies juhlii.. Nyt tuli totaalinen romahdus kuitenkin. MInulle on tullut mitta täyteen. Kukaan ei ole ollut lohduttamassa minua pitkään aikaan, minä olen ollut lohduttaja. Tätäkin kirjoittaessani itken vain.. tämä tuli täysin yllättäen kotimatkalla töistä. Isku seinää vasten kun romahdin.. Mies on vielä töissä täysin tietämättömänä tästä.
En tiedä onko ero ratkaisu, mutta tätä en vaan enää jaksa. Olemme miehen kanssa hyvin samanlaisia, samat elämän arvot näin yleensä ja kiinnostuksen kohteet paitsi tuo juhliminen.. MIehellä on alkoholiongelma.. Jokin muutos on tultava, miehen on vähennettävä juomistaan ja ruvettava kunnioittamaan minua enemmän.
Suhteeni on varmasti ihan kauhea kaikkien mielestä.
Kommentit (5)
ruvennut käymään uimassa yms. siitäkin tulee kyllä sanomista kun en olekkaan mihen kanssa kotona.. Pitäisi ilmeisesti olla pitämässä seuraa koko ajan.
Ja kyllä asioista on ruvettava keskustelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämässä tulee tuollaisia tiukkoja tilanteita, kuten itsekin olet jo aborttipäätöstä yksin tehdessäsi huomannut. Luota vaistoosi ja tuntemuksiisi. Aborttipäätöstä tehdessäsi tiesit, ettet voi luottaa mieheesi etkä halua häntä lastesi ikäksi. Tunne on vahva, pelottava ja ehdoton. Parisuhteen päättäminen ei ole koskaan helppoa, mutta sinä kyllä selviät ja tilanne kääntyy hyväksi.
Suunnittele, miten järjestät käytännön asiat. Mieti, miten järjestät muuton, ketä pyydät auttamaan, mistä lähdet etsimään asuntoa. Kuvittele arkeasi ilman miestäsi, suunnittele käytännön asioita, jotka tapahtuvat eron jälkeen. Näin sinulle tulee tunne siitä, että elämä jatkuu eron jälkeenkin, ja itse eron "tekeminen" alkaa asettumaan oikeisiin mittasuhteisiin. Se on yksi etappi elämässä, yhden elämänvaiheen päätös.
Sinä et ole miehesi äiti etkä huoltaja, etkä vastuussa hänen pärjäämisestään, älä siis tunne syyllisyyttä suhteen päättämisestä. Sinun pitää pitää itsestäsi huolta, sekä itsesi, että niiden lasten takia, joita saat joskus tulevaisuudessa.
Käy asiat ensin läpi mielessäsi. Näin sinun on helpompi kertoa päätöksestäsi miehelle. Ja nimenomaan KERTOA: siinä vaiheessa ei kannata alkaa yhdessä pohtimaan käytännön juttuja, että mites me nyt tästä eteenpäin.
Eron jälkeen olet vahvempi, ja jos maltat olla provosoitumatta miehesi kommenteista ja haukkumisista, ja jaksat olla hänelle kaikesta huolimatta ystävällinen, tulet opettaneeksi myös erittäin tärkeän oppitunnin miehellesi.
Joskus elämässä täytyy ottaa se rooli, että opettaa toisille asioita, eikä se ole aina helppoa. Mutta kyllä se oikeasti siitä, tulet olemaan iloinen tekemästäsi ratkaisusta.
Nelonen vastasi jo niin hienosti, ettei minulla ole siihen mitään lisättävää.
Voin vain toivottaa sinulle paljon voimia. Pidä pää pystyssä, sinulla on vielä koko elämä edessäsi.
Alue: Aihe vapaa
mikäli se juominen ja juhliminen ei lopu, tietänet, mitä sinun kannattaa tehdä. Miehesi ei vaikuta ihan lottovoitolta, joten tuskin mitään kovin hyvää tulet menettämään.
Rupea itse tekemään jotain muuta kuin tv:n tuijottelua, tee jotain, mistä tulee hyvä mieli, mistä nautit.
Tarvittaessa mene lääkäriin, siis jos totaalisesta romahduksesta on kyse, tarvitset siihen lepoa, aikaa, mahdollisesti lääkitystä ja terapiaa.