Jäin koukkuun...

Jotta nainen on onnellisin alistuessaan. Pitäisi vain feministienkin kerran kokeilla kunnolla.

Ja aika monessa jutussa olen joutunut miettimään mielipiteeni uusiksi, tämäkin hyvä esimerkki ;).



ap

Annas mullekkin pari vinkkiä!



Itseasiassa olen alkanut jo vuoden verran siirtää hommaa tuohon suuntaan. Meillä on ollut muutaman vuoden kestävä vaimon niuhotusvaihe ja ohjeena jokaisella palstalla luki, että oletko tehnyt kotitöitä mitenkä paljon jne... jne... lässyn lässyn



Homma alkoi harmittamaan itseni siinä määrin, että vuosi sitten kyllästyin turhaan raatamiseen ja nykyisin usein haistattelen paskat vaimoni pyynnöille....

En käsitä, että se auttaisi kaikkiin asioihin näin paljon. Nykyisin vaimo vonkaa seksiä ja olen monesti vain tokaissut, että onhan sulla terveet sormet!



Meillä tasa-arvo on nyt työnnetty pytystä alas ja vallankumous on alkanut. Hauskaa on muuten myös heittää huulta kaikkien nuorten naisten kanssa vaimon läsnäollessa, vitutuksen voi tuntea silloin ilmassa, pieni mustasukkaisuuden herätys on aina paikallaan. Kaikki tämä on vienyt parisuhdettamme paljon parempaan suuntaan, enkä voi valittaa.



Nykyistä Suomen tasa-arvo höpötystä on kestänyt vasta hetken ja se on ajamassa yhteiskuntaamme suohon. Perheissä erot lisääntyvät, kun miehiä vituttaa ja naiset hakevat paikkaansa kuin jänis auton ajovaloissa.



Nainen tarvitsee kunnon uroksen tai muuten se hakee Alfa-naaraan, eli rupeaa lesboksi! Lueskelkaapa tätäkin palstaa ja todetkaa itse, että moniko nainen himoitsee toista naista, lesbous on lisääntynyt 500%.



Kaikille niille miehille, jotka raatavat kotitöissä hullun lailla. Virkeä vaimo jaksaa aivan varmasti paremmin ja harrastaa myös seksiä....valitettavasti ei vaan teidän kanssa, paitsi säälistä. Hedelmät kerää useimmiten se työpaikan johtaja uros!

Että tulin hyväksytyksi juuri tämmöisenä kuin olen :). Siis tottakai mieheni on minut hyväksynyt aina, kaikki nämä vuodet...mutta tuossa tilanteessa sitä vaan oli itse niin avuton ja toisen armoilla, että melkein itketti. Pelotti. "Kelpaanko hänelle enää, nyt kun olen heikko ja vietävissä?" Kyllä kelpasin. Itseasiassa mies vaikutti jotenkin ryhdikkäämmältä aamulla töihin lähtiessään...



Kotityökysymyksestä en ole varma, sillä minusta jokaisessa perheessä pitäisi olla omanlaisensa systeemi eivätkä pakettiratkaisut toimi kaikilla. Itse olen kasvanut ns. poikatyttönä enkä tee automaattisesti kotitöitä...mutta myönnän, että kysyin kyllä mieheltä että mitä tämä toivoisi minun tekevän kun olen tänään päivän kotona ;). Palvelualttius nousi kummasti..!



Nykyajan yhteiskunnassa mies on herkkä ja nainen jätkä. Se on ihan ok, jos osapuolet ovat tyytyväisiä- mutta aika harva taitaa olla? Sellaisia suoraselkäisiä suomalaisia miehiä on kaipailtu viime vuosina useamman naisen mukaan ja miehetkin kaipaisivat varmaan naisellisia "kodinhengettäriä". Raivosin nuorempana ajatuksestakin, mutta ymmärsin vähän aikaa sitten että oma epävarmuuteni naisena ahdisti ja siirtyi kodinhoitoon: "en varmana tee kun en kuitenkaan osaa!" Nyt suorastaan tekee mieli tutustua naiselliseen puoleeni, meikata vähän ja vaatteitakin katselin netistä äsken :).



Ohoh, tulipas pitkä ja melkoisen rönsyilevä kirjoitus! Anteeksi!



ap

Että tulin hyväksytyksi juuri tämmöisenä kuin olen :). Siis tottakai mieheni on minut hyväksynyt aina, kaikki nämä vuodet...mutta tuossa tilanteessa sitä vaan oli itse niin avuton ja toisen armoilla, että melkein itketti. Pelotti. "Kelpaanko hänelle enää, nyt kun olen heikko ja vietävissä?" Kyllä kelpasin. Itseasiassa mies vaikutti jotenkin ryhdikkäämmältä aamulla töihin lähtiessään...

Kotityökysymyksestä en ole varma, sillä minusta jokaisessa perheessä pitäisi olla omanlaisensa systeemi eivätkä pakettiratkaisut toimi kaikilla. Itse olen kasvanut ns. poikatyttönä enkä tee automaattisesti kotitöitä...mutta myönnän, että kysyin kyllä mieheltä että mitä tämä toivoisi minun tekevän kun olen tänään päivän kotona ;). Palvelualttius nousi kummasti..!

Nykyajan yhteiskunnassa mies on herkkä ja nainen jätkä. Se on ihan ok, jos osapuolet ovat tyytyväisiä- mutta aika harva taitaa olla? Sellaisia suoraselkäisiä suomalaisia miehiä on kaipailtu viime vuosina useamman naisen mukaan ja miehetkin kaipaisivat varmaan naisellisia "kodinhengettäriä". Raivosin nuorempana ajatuksestakin, mutta ymmärsin vähän aikaa sitten että oma epävarmuuteni naisena ahdisti ja siirtyi kodinhoitoon: "en varmana tee kun en kuitenkaan osaa!" Nyt suorastaan tekee mieli tutustua naiselliseen puoleeni, meikata vähän ja vaatteitakin katselin netistä äsken :).

Ohoh, tulipas pitkä ja melkoisen rönsyilevä kirjoitus! Anteeksi!

ap

Nyt kun annat miehellesi sen roolin, joka hänelle luonnostaan kuuluu, niin uskon parisuhteenne kukoistavan pitkään. Itse asiassa poikatyttönä tarjosit hänelle sellaisen sulan hattuun, että oksat pois, tiedä mitä kaikkea positiivista tuo vielä poikii?

Mukavaa, ettet tuominnut minua sovinistisista ajatuksistani, mutta olet selvästikin ymmärtänyt sen pointin, jota monet eivät tajua sitä edes silloin, kun ratkotaan huoltajuuskiistoja.

Tuttavapiirissäni kaikkein onnellisimmat pariskunnat ovat ne, joiden miehet eivät edes pääse keittiöön tai siivoushommiin. Sitävastoin kaikkein huonoimmin menee niillä, joilla vaimojen "ystävät" syöttävät feministisiä ajatuksia kaiken aikaa. "Kyllä meidän Matti imuroi kaksi kertaa viikossa, kun minä sentään pesen pyykit.... plaa, plaa, plaa"

Ei ne kotityöt ole loppujen lopuksi niin pahoja suorittaa, mutta esimerkiksi siivotessa mies kadottaa miehisyytensä aivan täysin. Itse en esimerkiksi koskaan siivoa niin, että vaimoni näkee. Itse en voisi koskaan leikkiä Alfa-urosta ja viedä vaimoani puoliväkisin sänkyyn sen jälkeen, kun olen sammuttanut Voltan ja kantanut sen kaappiin.

Kotitöihin osallistun nykyisin lähinnä kokkaamalla silloin tällöin ja se saa riittää. Omat tavarani kokoan pois, mutta imuriin en koske kuin pakosta.

Ihmettelin toisessa topicissa, että miksi nyt vasta yli 40-vuotiaana saan usein jännittyneen kontaktin vieraisiin naisiin ja minkään ei pitäisi olla muuttunut. Luulin sen johtuvan iän tuomasta charmista, mutta sinulle kirjoitellessani tajuan, että olen muuttanut vitutuksissani käytöstäni ja kohtelen nykyisin kaikkia naisia samalla ylimielisellä röyhkeydellä. Tuo röyhkeys vaan näköjään jollain kummalla tavalla toimii, siinä on selvästikin jotakin alkukantaista.

Olen itse melko, "herkkä" ja varmasti kiltti mies. Kysyn aina baarissakin varovaisesti, saanko liittyä seuraan - yleensä en saa. Komeaksi minua on kyllä kehuttu, ja naimisissakin olen, mutta luulen kiltin olemukseni pilaavan kaiken.



Mutta auta armias, kun päästän jossakin chatissa tai mesessä sisäisen saalistajani ja pedon vapaaksi, ja sanon nartuille asiat niin kuin ne on. Jo ollaan pillua hiplaamassa alta aika yksikön, kun käsken. Heti sen jälkeen, kun olen pohjustanut pillun kosteaksi muutamalla riettaudella. Miehekäs

Nyt kun annat miehellesi sen roolin, joka hänelle luonnostaan kuuluu, niin uskon parisuhteenne kukoistavan pitkään. -- Tuttavapiirissäni kaikkein onnellisimmat pariskunnat ovat ne, joiden miehet eivät edes pääse keittiöön tai siivoushommiin. -- tajuan, että olen muuttanut vitutuksissani käytöstäni ja kohtelen nykyisin kaikkia naisia samalla ylimielisellä röyhkeydellä. Tuo röyhkeys vaan näköjään jollain kummalla tavalla toimii, siinä on selvästikin jotakin alkukantaista.

Allekirjoitain kyllä (naisena) sopivan itsetietoisuuden ja röyhkeyden viehättävyyden. Ja taustalla on varmasti biologiaa, nainen tuntee etoa alfaurokseen, jolta saa jälkeläisille selviämiseen edullisimat geenit.

Mutta en millään tajua, miten se liittyy kotitöihin?! Kyse on varmaan jostain sinun itsesi traumasta, joku nainen on pomottanut kotitöihin?

Minulla on määrätietoinen ja dominoiva mies, joka kyllä imuroikin, mutta ei minun pyynnöstäni (olisi outoa käskeä aikuista ihmistä, korkeintaan kyse on hommien organisoimisesta silloin, kun on päätettävä kuka tekee ja mitä). Vastuun ottaminen ja homman kuin hoimman hoitaminen tarvittaessa on seksikästä, se on kaukana siitä, että on äidin pikku apuri, joka nöyrästi toetuttaa mitä vain pyydetään.

eli oon sitä mieltä, että kyllä miehen on oltava mies, eikä mikään surkea tossun alla vikisevä nyhverö. Ja myös surettaa muutama kaverin mies, jotka osallistuvat vaimon pakottamina ties mihin jumppatunneille ja ajavat mopolla töihin, kun vaimo menee perheen autolla. (Eikä vaimo edes kuljeta lapsia kouluun ja työmatka ihan yhtä pitkä). Jotensakin noloa...



Kotityöt teen myös mielelläni, mutta SILLÄ EDELLYTYKSELLÄ, että minä olen kotona tai ainakin vain osa-aika työssä. Jos mun naisena pitää olla myös kokopäivätyössä, niin siinä tapauksessa olis todella törkeää edellyttää, että sen lisäksi että teen aivan saman mittasen työpäivän kodin ulkopuolella kuin mieskin, niin vielä kotonakin raataisin yksin niska limassa ja hoitaisin lapset ja kaiken, kun toinen makaa sohvalla komentelemassa. Siinä tilanteessa täytyy löytää joku toinen ratkaisu. (Tällä hetkellä olen itse hoitovapaalla, joten tietysti myös hoidan kotihommat päivisin...) Jos molemmat puolisot on töistä väsyneitä, eikä siivous nappaa, niin sitten tilataan kodin ulkopuolinen siivooja eikä mäkätetä siivousvuoroista ja imuroinneista.



Jos mies katsoo oikeudekseen "olla mies" ja laistaa kotihommista kun nainen tekee kahta työtä (palkkatyötä ja kotityöt) kun itse tekee vain sitä yhtä, niin se ei ole mikään tosimies. Siinä tilanteessa imuria vihaava alfauros voi oikeesti soittaa siivousfirmaan ja tilata siivoojan, joka käy kerran viikossa imuroimassa/pesemässä lattiat/tamppaamassa matot yms (ja vielä sillä aikaa, kun koko perhe on töissä/koulussa/tarhassa)--->kiva tulla puhtaalta tuoksuvaan kotiin! Kotitalousvähennys kannattaa muistaa... Ei ole niin hirveän kallista enää sen jälkeen.



Sen voin nimittäin luvata, että seksi ei maistu, kun nainen väsyy töistä ja kotitöistä ja katkerana katsoo, miten äijä makaa sohvalla eikä tee mitään. Sen sijaan ukko kehtaa vielä odottaa että ruokakin kannetaan pöytään. (Älköön nyt kukaan provosoituko, tämä tietty kärjistettyä). ;D



N30 joka EI pidä persepanosta