Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Vanhemmuus hukassa

Vierailija
10.04.2011 |

Mitä mieltä olet vanhemmista, jotka hoidattavat lapsia paljon isovanhemmilla? Miksi nuoret ja terveet vanhemmat toimivat näin? Onko 70-ja 80-luvun sukupolvi laiskaa, uusavutonta vai mukavuudenhaluista, kun he tukeutuvat jatkuvasti isovanhempiin?



- Onko mielestäsi oikein, että 24/7-kotiäiti vie lapsiaan viikottain mummoloihin hoitoon ja / tai yöhoitoon?

- Työssäkäyvien vanhempien lapset ovat viikot päivähoidossa ja lähes kaikki viikonloput mummolassa?

- Isovanhemmat toimivat viikolla päätoimisina lastenhoitajina ja lapset ovat mummoloissa usein myös viikonloppuja?

- Pienet koululaiset asuvat koulun lomilla useita viikkoja mummoloissa. Eivät siis näe vanhempiaan silloin lainkaan.

- Pieniä lapsia viedään usein yökylään; viikonlopuksi ja jopa viikoksi.



Mielestäni vanhemmuus on hukassa, kun lasten hoito- ja kasvatusvastuuta sysätään liikaa mummoille ja vaareille. Lastenhoito- ja kasvatusvastuu kuuluu vanhemmille!

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
10.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja vastuu varmasti on mulla, mutta mieluummin äidilläni hoidossa kuin päiväkodissa, mieluummin äidilläni kuin yksin kotona, kun koulussa on lomaa.

Vierailija
2/6 |
10.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

pidän lähinnä kadehdittavana että jotkut lapset pääsevät muodostamaan oikean, vahvan ihmissuhteen isovanhempiinsa.



Mä sanoisin että meidän lapset näkevät isovanhempiaan noin joka kolmas tai neljäs kuukausi, yhteensä alle 10 tuntia vuodessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
10.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaikki on pärjättävä omillaan, itse.



Entisaikaan ja monissa muissa kulttuureissa arvot ovat enemmän kohdallaan, kun on iso perhe, isovanhemmat läsnä lastenlastensa elämässä, ja serkut ja muut tuttuja. Vanhemmat ehtivät käydä töissä, ja huolehtivat myös omista vanhemmistaan. Perhearvot ovat kohdillaan.



Täällä "hyvinvoivissa" kylmissä pohjoismaissa vaan dissataan jos joku "hoidattaa" lapsiaan isovanhemmillaan, ja samaan aikaan sysää omat ikääntyvät mummunsa ja vanhempansa hoitokotiin yksinäiseksi, hyvä jos joskus harvakseltaan muistetaan käydä tunti kahvia lipittämässä.



Niin kylmää ilmapiiriä, niin kylmät kovat arvot nykypäivänä. Isovanhemmatkin jäävät paljosta paitsi, samoin kuin he jäävät vieraiksi omille lapsenlapsilleen.

Vierailija
4/6 |
10.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joka viikonloppu haluaisivat lapset yökylään vielä kun jaksavat. Lapsia kiehtoo suunnattomasti isovanhempien omat kokemukset lapsuudesta ja vanhat asiat. Nyt ovat 3v ja 7v, muutaman vuoden päästä teinejä tuskin saa kirveelläkään isovanhemmille. Nautitaan siis nyt.

Vierailija
5/6 |
10.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

olla kade, kun oma äitinsä hoitaa lapsia hyvä jos kerran kuussa, vai?

Meillä lapset on tosiaan päivähoidossa isovanhemmilla, 5 päivänä viikossa, kun miehen kanssa ollaan töissä.

Miten jonkun voi olla niin vaikea ymmärtää, että oikeasti on isovanhempia jotka HALUAVAT hoitaa lapsia???

Kyllä minä mieluummin vien lapset mummolaan, se on kuin toinen koti, eikä siellä ole muita lapsia, kuten päiväkodissa. Lapset näkevät toisia lapsia joka aamupäivä puistossa ja lisäksi on kahdesti viikossa seurakunnan kerho.

Vierailija
6/6 |
10.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

äiti oli kotiäiti ja mummot sanoi mielellään ottavansa meitä lapsia yökylään, että äitini saisi levätä ja viettää joskus kahdenkeskistä aikaa isäni kanssa.

Oma esikoislapseni oli molempien isovanhempien ensimmäinen lapsenlapsi ja olivat kilvan tarjoamassa yökylähoitoa ja muutenkin tapasivat usein. Me siis olimme mieheni kanssa kahden aika useana viikonloppuna. Eikä nyt jo 18-vuotias lapsi ole siitä mitenkään pahoillaan, päinvastoin hänellä on lämpimät muistot lapsuuden mummolakyläilyistä ja on sanonut, että hänellä oli onnea kun sai olla niin paljon molempien ukkien seurassa, sillä heitä ei enää ole, mutta on lämpimät muistot.

MIkähän ap:n ongelma on?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kaksi yksi