Onko teidän mielestä

voi, elleivät lapsenlapset heitä kiinnosta. Ei ole olemassa mitään lakia, joka antaa isovanhemmille tuollaisen velvoitteen mutta jotenkin tuntuu että se tulisi luonnostaan. Siis se välittäminen. Mutta ilmeisesti ei sitten kuitenkaan tule.

mutta toisinaan olen aistivinani sen että lapseni on liikaa. Ollaan ärtysiä ja tyyliin lapset ei sais inahtaakaan kun ollaan mummolassa. Tämä siis toisinaan ei aina ja se tuntuu hiukka pahalta



ap

että sukulainen välittää, mutta kaikkea ei voi saada. Jos mummo tai ukki ei välitä, niin ei kannata väkisin hakata päätä seinään. Kyllä lapset oppivat tunnistamaan valokuvasta ja se saa sitten riittää, ei voi mitään. Oma isäni ei ole elämässämme mukana päihdeongelman vuoksi ja vaikka selvillä ollessaan onkin mukava mies, en ota riskiä. Äitini on viisissäkymmenissä ja kiinni työelämässä, johon sisältyy ulkomaanreissuja ja ties mitä heiluntaa. Asuu lisäksi kaukana, eli nähdään tyyliin jouluna ja juhannuksena.



Miehen vanhemmat ovat ihan ikäloppuja, hyvä että tunnistavat lapsenlapsensa ja jaksavat kahvia keittää. Hekin asuvat kaukana.



Että semmoista meillä.

"Onko teidän mielestä mummoilla ja miksei papoillakin "velvollisuus" (en keksi parempaa termiä) välittää lapsen lapsestaan. Tarkoitan sellasta pientä touhuamista lapsen kanssa aina välillä."



Ei ole. Siis mitään velvollisuutta. Mutta toki olisi toivottavaa, että isovanhemmat olisivat kiinnostuneita viettämään aikaa lapsenlapsensa kanssa.



Meillä isovanhemmilta ei apua juuri tullut. Omat menot tärkeämmät. Nyt kun heillä kunto huononee, toivovat, että auttaisimme heitä. No, eipä meiltäkään löydy heille aikaa eikä resursseja.



Mä itse näen, että asiat ovat kuitenkin pohjimmiltaan vastavuoroisia. Vanhemmat hoivaavat lapsiaan, myöhemmin auttavat lastenlasten kanssa. Ja lapset puolestaan huolehtivat vanhenevista vanhemmistaan.



Mutta jos vanhemmat hoidattavat lapsensa muualla, ja lapsenlapset ei kiinnosta, turha odottaa hoivaa sitten kun itse ikääntyy.

Ei ole. Siis mitään velvollisuutta. Mutta toki olisi toivottavaa, että isovanhemmat olisivat kiinnostuneita viettämään aikaa lapsenlapsensa kanssa.

Meillä isovanhemmilta ei apua juuri tullut. Omat menot tärkeämmät. Nyt kun heillä kunto huononee, toivovat, että auttaisimme heitä. No, eipä meiltäkään löydy heille aikaa eikä resursseja.

Mä itse näen, että asiat ovat kuitenkin pohjimmiltaan vastavuoroisia. Vanhemmat hoivaavat lapsiaan, myöhemmin auttavat lastenlasten kanssa. Ja lapset puolestaan huolehtivat vanhenevista vanhemmistaan.

Mutta jos vanhemmat hoidattavat lapsensa muualla, ja lapsenlapset ei kiinnosta, turha odottaa hoivaa sitten kun itse ikääntyy.

että kun hän vanhenee niin ei tarvi häntä vanhana hoitaa. Eli ehkäpä sitten katsoo ettei tarvitse lapsenlapsienkaan kanssa niin touhuta.



ap