Oletko miehellesi kaikki kaikessa? Hänen elämänsä nainen

ihan rauhassa. Silti voi olla kaikki kaikessa. :)

minä just eilen pohdin ja tiedän jo heti että en ole elämänsä nainen jne.Mut eipä ole hänkään elämäni mies.

Vääristä syistä mentiin naimisiin mut mielestäni ja hänenkin oikeista syistä ollaan yhdessä edelleen.Lapset kun on ja ei me nyt usein riidelläkkään!Tässähän se menee...

ei kai tuo muuten normaali oliskaan.

Vaikea sitä on välillä uskoa, mutta on se sellainen kantava voima tässä suhteessa.

ollaan opittu liikaa toisistamme, ei enaa iske...

Meillä on aika realistinen käsitys rakastumisesta ja parisuhteesta; kumpikin on aina b-vaihtoehto verrattuna omiin unelmiin sekä niihin ihastumisiin, joita ei sitten kuitenkaan koskaa oppinut todella tuntemaan, joten heidän kanssaan kaikki on jäänytkin sille ihanuusasteelle ilman pettymyksiä ja ristiriiotja.



Mies kuitenkin rakastaa minua ja minä häntä ja meillä on hyvä suhde. Toisiin saa ihastua ja toisia saa vilkuilla ihan miten paljon vaan (ja varmana vilkuileekin koska on työpaikkansa ainoa mies), mut mä luotan mieheeni. Sattumalta kun olen itse miesvaltaisella alalla, eikä koskaan ole tullut mieleen rikkoa meidän liittoa.

Luullakseni miehen ex-tyttöystävä oli hänen elämänsä rakkaus. Mutta se juttu ei toiminut ja meidän on hyvä olla yhdessä.

kysyin mieheltä ja hän vastsi:



Mikset olisi?

kuten hänkin minulle. Silti katsellaan muitakin. Kauniita ihmisiä on kiva katsella!

ja hän kertoo sen mulle joka päivä ja kutsuu aarteekseen. :) Kyllä hän silti katselee muita naisia, ihan niin kuin minäkin katselen muita miehiä. Ei siksi, että oltaisiin jotenkin silmät auki siltä varalta, että joku "parempi" tulee vastaan vaan yksinkertaisesti siksi, että kauniit/komeat ihmiset ovat ilo silmälle ja onhan heitä mukava katsella. :)



En toki ajattele, että minun pitäisi mieheni mielestä olla maailman ainoa kaunis nainen tai mieheni minun mielestäni maailman ainoa komea mies. Toki muitakin voi pitää viehättävänä, mutta me olemme kuitenkin toisillemme ne ainoat, jotka haluamme.

Hän ainakin on minulle elämäni mies, puoliso ja lasten isä.

Ollaan oltu 12v naimisissa. Ollaan tunnettu 13v.



Meillä menee tosi hyvin ja molemmat pystyy luottamaan toisiin.

Mulle mies on niin tärkeä ihminen että en pärjää ilman sitä. niin henkisesti kuin fyysisesti. Mies on sanonut samaa minusta.



Tuskin se nyt pystyy olla katsomatta jos vastaan tulee hyvännäköinen muodokas nainen:)