Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lukiko kukaan aamun Hesarista uutista joka koski sitä kuinka kotihoidontuki ja työttömyys toi Suomeen kotiäitiyden.
26.10.2005 |
Mielenkiinnolla luin kyseisen uutisen ja pohdin itse, että olisiko tässä yksi syy suomalaisten lasten kasvaneeseen pahoinvointiin (asia josta täälläkin vouhkataan ja jota ei ole tapahtunut muissa Pohjoismaissa samoin kuin Suomessa). Uutisen mukaan oli tutkittu sitä, että yli 60 % suomalaisista alle 3-vuotiaista lapsista on kotihoidossa kun taas muissa Pohjoismaissa 70-90 % pienistä lapsista on päivähoidossa ja äidit töissä. Suomalaisten lapsiperheiden tulot olivat romahtaneet tämän kotiäitiyden mukana. Usein näillä äideillä ei ollut myöskään työpaikkaa johon palata lomien jälkeen ja näin on syntynyt uusi ilmiö Suomessa nimeltä kotiäitiys. Voisiko tämä ilmiö siis nimenomaan aiheuttaa pahoinvointia perheissä, kun perheen tulot ovat pienet lisääntyy myös tietynlainen kireys perheen sisällä, joka lisää pahoinvointia.
Olen itse tällä hetkellä kotona äitiyslomalla ja mietin jäisinkö pidemmäksi aikaa kotiin kuin vuodeksi. Itselläni on vakituinen työpaikka johon palata ja en ole koskaan ollut ns. pätkätyösuhteissa vaan heti valmistumiseni jälkeen olen ollut useamman vuoden aina vakituisessa työsuhteessa. Mutta voin kuvitella, että olisin melko ahdistunut mikäli minulla ei olisi työpaikkaa ja tulot olisivat epävarmat. Ja tämä vaikuttaisi varmasti lapsiin. Mietin siis aamulla sitä, että voisiko siis kotiin jäämisessä, perheen tulojen romahtamisessa jne. olla syy lasten lisääntyneeseen pahoinvointiin, koska pahoinvointihan ei ole lisääntynyt esim. Ruotsissa ja Norjassa samalla tavalla kuin Suomessa ja ko. maissa lapset pääsääntöisesti ovat alle 3 vuotiainen päivähoidossa.
En myöskään usko, että Suomen päivähoitojärjestelmä on täysin kelvoton leikkauksista huolimatta. Onhan julkiseen terveydenhuoltoonkin kohdistunut leikkauksia ja eihän sekään aivan kelvotonta ole (vaikka en sitä itse käytä).
Kommentit (64)
tulevat veronmaksajat saa kunnon alun elämälleen. Ei siihen tarvii käyttää säästöjä eikä rikasta miestä, se on yhteiskunnan velvollisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsen kotihoitoa tuettaisiin kunnon raha summalla (3xnykyinen) esim ensimmäiset 2v ja sitten yhteiskunnan tuki olisi 0¿. Jos haluaa olla kotiäiti tehtäköön se jonkun muun varoilla kuin veronmaksajien. Olen muuten samaa mieltä myös työttömyydestä. Jos työtä ei löydy 1½ vuoteen niin tuet pois. Niin johan alkaa kaikenlaiset hommat kelpaamaan kun ei tarvitse sanoa, en ota tätä työtä kun kotona ollessa saan tarpeeksi rahaa tekemättä mitään.
En ymmärrä teitä, jotka olette patistamassa kaikkia kotiäitejä töihin johonkin 70-lukuun verraten. Hesarin artikkelissakin todettiin, että osa kotiäideistä on kotona pakosta, kun töitä ei ole. Minne luulette kaikkien kotiäitien (myös vapaaehtoisesti kotona olevien) työllistyvän, kun työttömyyttäkin on? 70-luvulla tilanne oli hieman toinen.
Ei asia ole muutenkaan niin yksinkertainen, että töihin vaan ja kaikki tuet pois. Luuletteko, että lapset voivat paremmin, jos kaikki pakotetaan töihin tai työttömäksi suoraan vanhempainvapaan jälkeen? Eikö ole juuri päinvastoin, että valinnanvapaus lisää tyytyväisyyttä oman elämän suhteen ja lisää tunnetta oman elämän hallinnasta? Kotihoidontukea pitäisi päinvastoin nostaa, että jokainen perhe voisi tehdä päätöksen lasten hoidosta oman parhaan mukaan.
aloin etsiä töitä. En saanut mitään työtä yli puoleen vuoteen ja pääsin vaivaseen kolmeen haastatteluun. Nekin oli rekrytointifirmoja. Joten jäin sitten kotiin ku ei ollu muuta mahdollisuutta. kituutettiin sitten taas mutta toisaalta lapsi sai olla kotona. Rahat oli vähissä ja pinna tiukalla ku asuntolainat yms.
Nyt on jo toinenki lapsi eikä edes huvita lähteä työelämään kun pelottaa että taas joutuu metsästään kuukausitolkulla töitä tuloksetta.
Höpöhöpö, ei täällä sen huonommin voida kuin muuallakaan tietääkseni. Tuttavapiirissi huonoiten voivat ne lapset, joiden vanhemmilla on lapsilleen vähiten aikaa ja mielenkiintoa. Olivat sitten töissä tai kotona. Sopivasti huomiota ja aikaa, rakkautta ja rajoja. Poissaolevan vanhemman on vaikea mitään näistä antaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö olisi oikeudenmukaisinta, jos kaikkia äitejä tuettaisiin yhtäpaljon? Jokainen saisi saman rahan, jolla kustantaisi joko päivähoidon tai kotihoidon?! Nyt on monissa kunnissa niin, että kunta kyllä palkkaa päivähoitajan työssäkäyviä äitejä varten, mutta kotiin jäävä äiti ei saa kunnalta penniäkään. On myös kuntia, joissa tätä kustannuseroa on tasoitettu edes hiukan.
Veronmaksajien rahoillahan ne päivähoitopaikatkin kustannetaan? Luuletko että se 0-200¿ lähellekään kattaa todellisia kuluja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Eikö ole juuri päinvastoin, että valinnanvapaus lisää tyytyväisyyttä oman elämän suhteen ja lisää tunnetta oman elämän hallinnasta? Kotihoidontukea pitäisi päinvastoin nostaa, että jokainen perhe voisi tehdä päätöksen lasten hoidosta oman parhaan mukaan.
Aivan. Samaa mieltä. Ei ole kiva olla työnorja tai uraputken orja. Se kelle työ on elämässä tärkeää, olkoon vapaa menemään töihin, mutta se joka valmis siitä tinkimään, niin olkoon vapaa jäämään kotiin lastensa kanssa. Lapsuus on kuitenkin hyvin lyhyt aika. Enkä usko, että kuolinvuoteella kaduttaa se, ettei luonut tarpeeksi hienoa uraa, vaan ennemmin se, jos ei rakkaille ja läheisille riittänyt aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja tuleeko heistä kykeneviä veronmaksajia, kun ovat oppineet että rahaa saa muutenkin kuin työtä tekemällä. Äidiltä opittu malli...
Vierailija:
tulevat veronmaksajat saa kunnon alun elämälleen. Ei siihen tarvii käyttää säästöjä eikä rikasta miestä, se on yhteiskunnan velvollisuus.
Tulevaisuudessa tuodaan työvoimaa ulkomailta kun suomalaiset eivät viitsi esim. hoitaa vanhuksiaan...Hoitajan työtä ei arvosteta se on sitä " perseen pesua vaan"
Ylikoulutetaan ihmisiä ja heille ei kelpaa työ joka ei vastaa koulutusta...
Pitää olle hieno titteli, ihmisten arvotus menee sen mukaan. Akateemisten työttömyys on lisääntynyt. Miksi? Koska koulutusta yliarvostetaan. Meidän Matista tulee proffa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
päivähoitopaikassa, missä se lapsi on töissä. Se joka on töissä päivähoitopaikassa maksaa veroja kuntaan ja työntekijällä on käytettävissä rahaa, eli tekee ostoksia, joka taas kartuttaa jonkun muun kassaa. Näinhän se yhteiskunta pyörii eli raha liikkuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
päivähoitopaikassa, missä se lapsi on töissä. Se joka on töissä päivähoitopaikassa maksaa veroja kuntaan ja työntekijällä on käytettävissä rahaa, eli tekee ostoksia, joka taas kartuttaa jonkun muun kassaa. Näinhän se yhteiskunta pyörii eli raha liikkuu.
Ja samoin päivähoitolapsen äiti maksaa veroja palkastaan. Minä esim. maksan veroja melkein 1000 euroa kuukaudessa PLUS sen 200 euroa päivähoitomaksua. Eiköhän tuolla 1200 eurolla yhden lapsen päivähoito makseta. Ja jos olisin kotona, en tienaisi yhteiskunnalle penniäkään, kuluttaisin vain.
Kaikki naiset eivät todellakaan tienaa niin paljon, että verojen osuus jää noin suureksi. Laskepa muuten tuloistasi vain kunnallisveron osuus, vain sillä on merkitystä mikäli aletaan kustannuksia miettimään.
Vierailija:
Laskepa muuten tuloistasi vain kunnallisveron osuus, vain sillä on merkitystä mikäli aletaan kustannuksia miettimään.
Jos puhutaan tuloista/ kustannuksista kokonaisuutena, koko yhteiskunnan kannalta, niin kyllä koko summallakin on merkitystä. Palautetaan sitten vaikka ylijäämä kunnille valtionosuuksina.
Yhteiskunnan kannalta ko. henkilön työpanos on sinällään tärkeä. Ajatelkaapa vaikka (alipalkattuja) lähi- ja sairaanhoitajia, joista on nykyisellään ainakin tietyillä alueilla kova pula. Päiväkotipaikan tarjoaminen on yhteiskunnalta pieni hinta, jos saadaan koulutettua työvoimaa töihin. Päivähoidon hintaa ei voi tarkastellaa ainoastaan kuntatalouden näkökulmasta, kuten usein näkee (tarkoitushakuisesti) tehtävän.
Saksan tilanteeseen palatakseni ihan kuriositeettina haluan mainita, että naispuolinen saksalainen kollegani muutti miehensä kanssa Suomeen juuri sen vuoksi, että täällä äitiyden ja työnteon yhdistäminen on mahdollista. Saksassa tämä akateemisesti koulutettu nainen olisi äitinä todennäköisesti kohdannut työyhteisössä syrjintää, vaikka hoitopaikka lapselle olisikin järjestynyt. Hänen mukaansa Saksassa ollaan nykyään huolissaan siitä, että syntyvyys painottuu alempiin sosiaaliluokkiin. Ei tarvitse ihmetellä, miksi näin on.
Niin kauan kun ei makseta hoidan kotona omia lapsiani. Toisaalta kun 6 vuotta opiskelee ja elää todella venyttäen, niin tämä kotiäitiys ei taloudellisesti paljon mitään muuta.
Toisaalta kannattaako valtion kouluttaa ihmisiä jos eivät heille ei pystytä tarjoamaan edes kohtuullisia työoloja/taloudellista turvaa?
Miten voi yhteiskunta arvoittaa hoitajien palkan näin alas? Onko siihen varaa? Vai otetaanko hoitajat sitten halvoista maista kun omassa maassa ei enää tekijöitä riitä, tämäkö on vastaus?
T. Hoitaja
Ihan kuin olisit pitänyt jotenkin HUONONA asiana sitä, että Pohjoismaissa on tultu tähän tilanteeseen, että naiset joutuvat käymään töissä?
Ei voi olla totta... Vai ymmärsinkö väärin?
Alue: Aihe vapaa
vaikka on jo 9v ja tarhassa alle 2 vuotiaasta..
Kyllä on suppea joidenkin elämänkatsomus ei voi muuta kuin ihmetellä ; )