36v ja haluaa "joskus" lapsia

jos ajatellaan että on pariskunta, niin ehkä heille se lapsen saaminen ei vain ole niin tärkeää. haluavat lapsen ehkä sitten joskus, mutta eivät ajattele sen olevan maailmanloppu jos eivät saakkaan. tms. mistäs sitä tietää miten ihmiset nämä asiat ajattelevat, ellei kysy ;)

"En ymmärrä" ja "no, eipä kuulu mulle"



Sen verran kuitenkin kuului, että piti vallan aloitus tehdä.



Eiköhän jokaisella ole syynsä tehdä lapset nuorempana tai vanhempana. Ja vanhempana tekevät ovat varmasti tietoisia riskeistä ilman että sitä jauhetaan tällä palstalla.

"En ymmärrä" ja "no, eipä kuulu mulle"



Sen verran kuitenkin kuului, että piti vallan aloitus tehdä."



Ei ole mikään pakko kommentoida jos ei kiinnosta ;D

jos ajatellaan että on pariskunta, niin ehkä heille se lapsen saaminen ei vain ole niin tärkeää. haluavat lapsen ehkä sitten joskus, mutta eivät ajattele sen olevan maailmanloppu jos eivät saakkaan. tms. mistäs sitä tietää miten ihmiset nämä asiat ajattelevat, ellei kysy ;)

Meillä on tilanne siis tämä. Olen itse tosin "vasta" 29 ja mies on 32. Ei ole mitään kiirettä, nautitaan elämästämme kahdestaan oikein paljon. Toisaalta, vauva/lapsi olisi tervetullut ehkä tässä lähitulevaisuudessa mutta jos jää tulematta, niin pärjätään vallan hyvin kaksistaan.

Eli siis kaikille se lisääntyminen ei ole niin tärkeää.

Ihme jäkyttäjiä täällä. Itse olen myös muutaman tuttavaperheen kohdalla joskus ihmetellyt samaa, mutta en tietenkään ääneen enkä ole kysellyt mitään, kuten ei ole ap:kaan!



Yksi pariskunta oli pitkään naimisissa ja aina meillä käydessään touhusivat innokkaasti veeden lapsemme kanssa ja sanoivat, että kyllä hekin sitten joskus. Nainen oli muistaakseni 39 v kun kertoivat, että nyt saa vauva tulla, siis ihan avoimesti. Nyt heillä on vihdoin vauva tulossa usean vuoden taistelun jälkeen, nainen nyt 42 v tai 43 v.



Toinen tuttavani myös aina sanoi, että katsotaan sitten joskus, nyt on hyvää aikaa tehdä uraa ja matkustella. Niin tekivätkin miehensä kanssa pitkään, ja sitten tuli ero. Nainen kertoi jälkeenpäin, että eron syynä lapsettomuus ja pitkät tuloksettomat lapsettomuushoidot. Näistä siis en tiennyt silloin, kun eivät kertoneet, enkä minä tietenkään udellut.



Mutta kyllä täällä netissä näitä anonyymisti saa pohdiskella, ei siitä mitään haittaa ole kenellekään!

viiden lapsemme, ei veeden

Minäkin tiedän tuttavapiirissäni tai työelämän kautta monta ihmistä, jotka puhuvat (oma-alotteisesti, en koskaan kysy kenenkään lastenhankintasuunnitelmista mitään), että aikovat hankkia lapsia sitten joskus.



Kuulemma mikään kiire ei ole ja onhan tässä aikaa. Nuo ihmiset ovat naimisissa tai pitkässä parisuhteessa, käyvät töissä ja ovat lähellä neljääkymmentä tai ylikin. Silti "asialla ei ole kiirettä".



Eipä asia minulle kuulu, eikä ärsytä mitenkään. Mutta jotain vähän hassuahan se kertoo elämäntyylistä, jos ei tajua, että elämän edetessä ovia sulkeutuu matkan varrella. Jos ei halua lapsia, se on ok. Jos ei saa lapsia, eikä halua sitä kertoa, sekin on ok. Mutta joskus tuntuu siltä, että suomalaiset haluavat olla ikuisia teinejä, eikä omista ratkaisuista osata ottaa vastuuta. Jos haluaa lapsia, asian kanssa ei kannata viivytellä, koska ei sitä aikaa ole loputtomiin.

eivät tajuaisi ollenkaan, että elämä on biologisessa mielessä aika rajallista. Hedelmällisyys laskee 35 ikävuoden jälkeen ja lääketieteellisessä mielessä nainen on jo iäkäs synnyttäjä, kaikki riskit kasvavat huomattavasti. Kai se on mukavaa elää ikuisen nuoruuden kuplassa missä kaikki on ikuista ja mahdollista. Harmi vain, että luonto ei ole samaa mieltä.



Kyllä 36-vuotiaana alkaa olla kiire lasten tekemisessä, onhan se vain fakta, joka pitää hyväksyä vaikka se inhottavasti rikkookin ikuisen nuoreeuden keinotekoisen kuplan.