Keskitytkö ihmisissä negatiiviseen vai positiiviseen?

Mulla on yksi tuttu, jonka kanssa on välillä vaikea olla, koska hän luonnehtii mielellään ihmisiä negatiivisesti. Mä en tiedä mitä sanoa, koska mulla ei ole tapana tehdä niin. Toki mäkin näen negatiivisia piirteitä ihmisissä, mutta a) mä olen hirveän tarkka, kelle puhun niistä ja b) mä myös YMMÄRRÄN ihmisiä ja syitä, miksi he käyttäytyvät kuten käyttäytyvät. Mulla ei ole siis tarvetta heti huomauttaa, jos joku tekee toisin kuin minä tekisin.



Mä en vaan näe, mitä sillä saavuttaa, että sanoo aina ne huonot asiat ääneen. Mun mielestä siitä seuraa se, että elämä on yhtä negatiivisuudessa vellomista. Elämä ei oo mullakaan helppoa, mutta mä keskityn sitten mieluummin nauttimaan niistä joskus vähäisistäkin kivoista asioista.



Mutta kertokaa, miten te tämän asian näette!