Herääkö miehesi koskaan aamuisin lasten kanssa, jotta

Ei keitä mulle kahviakaan, tosin en juokaan :).

Tosin, ei meillä kukaan ennen yhdeksää herää. Tänäänkin nukuttiin koko poppoo päälle kymmeneen...

on useimmiten näin. Lapsi herääkin sitten yleensä viimeisenä...

Mies laittaa kuitenkin lapsellemme aamiasta vähintään yhtä usein kuin minäkin. Mies tekee minulle valmiin aamiaisen äitienpäivänä ja minä hänelle isänpäivänä.

Herään meistä itsekseni aina ensimmäisenä...

Meillä nyt on vasta yksi pieni vauva, mutta noin pari kertaa viikossa mies lähtee vauvan kanssa parin tunnin vaunulenkille heti aamusta niin että minä saan jäädä nukkumaan. Välillä se on todellakin tarpeen!

Mun täytyy välillä pakottaa jäämään nukkumaan että saa itsekin ajoittain vähän pidemmät unet. Itse olen kotona, niin voin aina nukkua päiväuniakin.

ei mene aamuvuoroon. En juo kahvia ja mies juo omansa töissä, joten ei tarvitse keitellä.

Viikonloppuaamuista toinen on mun ja toinen miehen nukkumisaamu. 2 v herää klo 7. Viikollakin joskus torkun sen aikaa kun mies valmistautuu töihinlähtöön ja typy on isinsä kanssa sen aikaa.

mutta viikonloppuisin ollaan aina köllitty yhdessä sängyssä koko perheen kera. Hidas ylösnousu niin sanotusti!

Meillä on ollut lapsia seitsemän vuotta. Mies on kaksi kertaa (äitienpäivinä) herännyt lasten kanssa ja laittanut aamupalaa. Kahvia ei oikein osaa keittää kun ei itse juo, mutta muistaakseni kerran on keittänyt.



Nimimerkillä: En ole katkera mutta kuitenkin...



Mainittakoon että parisuhteessamme tuo miehen aamunukkuminen on ainoa silloin tällöin hiertävä asia. Mies on siis todella aamu-uninen. Vaikka hän lupaisi herätä, niin hän nukahtaa viimeistään keittiön pöydän ääreen tai olohuoneen lattialle parissa minuutissa. Arkisinkin on viimeinen meistä joka herää.

herättää minut sitten puoli 8 kun lähtee töihin, viikonloppuisin herään omia aikojani.

yleensä myös viikonloppuisin. Meillä aina ollut näin, koska mies aamuvirkku ja minä EN :) Minä hoidan sitten lasten iltatoimet ja nukkumaanmenorituaalit.

tuo käy luonnostaan. Kun on kerran hereillä niin hoitaa samalla myös lapset ja minä saan nukkua.

tai no joo, äitienpäivänä niin että mä herätän miehen tyyliin kasilta ja sit se menee keittään kahvit ja tuo mulle sänkyyn ja menee ite takas nukkumaan.



Mun mies ei heräis vaik pommi räjähtäis sen vieressä OIKEESTI! Se ei herää puhelimeen ei kelloon ei mihinkään muuhun kun että kirjaimellisesti potkin sen pois sängystä.



Olis joskus niin ihanaan maata sängyssä aamulla sen aikaa että joku muu hoitas lasten aamupalan.

Melkein aina viikonloppuna, ja usein viikollakin. On aamuvirkku luonnostaan, mina taas en ole (ja valvon nuorimmaisen kanssa oita).

useimmiten kuitenkin herään ensimmäisenä. Viikonloppuna aina tarjoutuu toisena aamuna nousemaa että mä saisin nukkua mutta yleensä ei väsytä enää siinä vaiheessa. Lapset heräävät 8 kieppeillä, ei mua usein enää siihen aikaan nukuta. Mielelläni annan miehen nukkua jos nukuttaa, hän joutuu työnsä vuoksi heräämään arkisin aina jo 5:30 joten univelkaa meinaa kertyä. Mä taas saan arkenakin nukkua seitsemään joten univelkoja ei kerry.

useinkin. On herännyt lapsen kanssa, koska joutuisi muutenkin heräämääm töihin. Itse olen noussut sitten ennen kuin lähtee. Viikonloppuisin sovitaan kumpi saa nukkua. Minä olen se aamuvirkumpi meistä, joten tämä on kyllä luksusta. Ja kahvin siis mies keittää aina, ellei ole joku tosi aikainen meno hänellä.

mutta edes silloin kun lapsemme huusi koliikkiaan pari kuukautta niin edes silloin en saanut nukkua koskaan vaan mies vaihtoi huonetta että saa nukkua rauhassa. =(

mutta aika paljon valitin ja nalkutin, että sain nukkua tänään pidempään. Mies ei ikään kuin automaattisesti tällaista etua myönnä vaan aina pitää viikkotolkulla valittaa ja jankuttaa, että menee asia läpi. Tosi iloinen olen, että tänään sain nukkua, koska nyt kaksi yötä putkeen olen joutunut yöllä valvomaan tuntitolkulla kuopuksen sairauden takia. Edellisenä yönä nukuin kolme tuntia ja tänä aamuna olisi saldoksi tullut kaksi, jos mies ei olisi noussut.



Mies nukkuu kaikki arkiaamutkin pidempään, minä herään aina lasten kanssa. Perjantaiaamuna nukkui klo 10.30 asti ja myöhästyi töistä... Minä siis kyllä käyn herättelemässä, mutta sanoo aina vaan, että nousen kohta, en vielä.

Tosin kaikki lapset ovat laittaneet itse aamupalansa jo 6 vuotta.

Se nyt on sama keittää koko pannu kahvia tai puoli pannullista, eipä tuo mikään ihme suoritus ole.

Viikonloppuisin minä keitän koko pannullisen kahvia ja saatan laittaa jotain erikoisempaa aamupalaa kaikille.

Mieheni kyllä herää, mutta ei siksi, että minä saisin nukkua, vaan töihin se lähtee. Eli minä herään aina lasten kanssa. Mutta ei mun tarvi olla katkera miehelle, sillä se herää aina paljon aikaisemmin :-)