Uusi työ, mutta nyt mietityttää.
Vaihdoin hiljattain työpaikkaa ja olo on vähän ristiriitainen. Työpaikalla ei ole ketään kenen kanssa tuntisin ns. sielujen sympatiaa tai yhteenkuuluvuutta. On ihan mukavia ihmisiä osa, osaan en ole saanut mitään yhteyttä. En kuitenkaan ole kenenkään kanssa ns. samalla aaltopituudella.
Muutos entiseen työpaikkaan on suuri siinä mielessä, että olin aiemmin isossa yrityksessä missä oli vilinää ja vilskettä ja kahvihuoneessa juteltiin joka päivä jonkun kanssa. Tässä nykyisessä ilmapiiri on kuin huopatossutehtaalla, todella hiljaista. Kukaan ei vietä aikaa kahvitilassa eikä päivän aikana jutella kuin lounastauolla.
Töitä tulee tietenkin tehtyä tehokkaasti kuin istun koko päivän yksin huoneessani, mikä on todella ankea loukko. Olen kuitenkin todella sosiaalinen ihminen ja tunnen hieman näivettyväni. Tämä asia harmittaa koska työnkuva on kuitenkin sopiva (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta) ja yritys mielenkiintoinen.
Onko tämä nyt vaan alkukankeutta ja totun istumaan yksin huoneessani, totuin aikoinani maisemakonttoriinkin?
Kommentit (2)
Muistathan, että aina työpaikankin vaihtoon (kuten muihinkin muutoksiin elämässä) liittyy myös jonkinasteista surutyötä. Olet nauttinut edellisessä paikassasi yhteenkuuluvuuden tunteesta, mikä nyt on loppunut. Mielessäsi varmaan kaipaat juuri tuota me-henkeä, joka teillä oli.
Kun olet jotenkin työstänyt luopumisen pois, ehkä vertailu lakkaa ja pääset ikään kuin uudelta tasolta luomaan suhteita työtovereihisi. Suomalaiset usein lämpiävät hitaasti.Kun tunnet olevasi valmis, kutsu rohkeasti joku mukaasi kahvitauolle ja ala tutustua pikkuhiljalleen.
Voihan olla, että joka työpaikassa ei sosiaalista kanssakäymistä synnykään. Mutta nyt on liian aikaista tehdä siitä vielä johtopäätöksiä.
Tee aloite, tai lähde toisten lieviinkin aloitteisiin mukaan. Muut saattavat ujostella sinua, jopa pelätäkin, kuten uutta ihmistä helposti vierastetaan.
t. lehtimyyjä