Huh, supistellut 5-20 min välein kivuliaasti kahdeksasta asti.... Jokohan?
Rv 38+6... Jokohan pääsen tänä yönä synnyttämään :) iiks, jänskättää!
Kommentit (19)
tulevat, että saattaa ne vielä vaikka lopahtaakin... Toivottavasti ei kuitenkaan. Olen todella valmis saamaan tämän erittäin hankalan raskauden päätökseen... ap
Ei kaikkien supistukset mitään kipeitä ole!
Minullakin oli säännöllisiä supistuksia mitkä ei todellakaan kipeitä olleet :)
Menin varmuuden vuoksi sairaalassa käymään, hekin meinasivat että ei ei, et ole kipeä. Mee kotiin. En lähtenyt, halusin että katsovat tilanteen ja tadaa 5cm auki :) Sain jäädä synnärille ;)
vielä sairaalaan mennessä kivut olivat siedettävät (kovat kyllä...) ja tällöin olin auki jo 4 cm. Sitten jysähti kunnon meininki päälle vasta siitä eteenpäin. ap
kyllä minäkin olisin voinut olla ponnistusvaiheeseen asti vaikka koneella.
Sit alkoi helvetti. ;)
Mites ap jakselee?
Minullakin oli esikoisen aikaan juuri noin miten sinullakin ap, mutta tosiaan toisen lapsen kohdalla vaisto vain sanoi että nyt näytille.
Ainoastaan tosiaan merkkinä säännölliset supistukset mitkä laittoi mahan kovaksi.
Vasta ponnistusvaiheessa sattui.
t.4
Jokainen synnytys on kuitenkin erilainen :)
kyllä ne yleensä kipeitä ovat, en mitään KAIKISTA puhunutkaan (vaan itsestäni). Neuvolastakin tuli ohje, että sitten lähtö kun ei enää kipua siedä. Eli eiköhän ne kipeät edelleen ihan enemmistönä ole... 2
jos olisin jäänyt odottamaan sietämätöntä kipua, en olis ehtinyt sairaalaan ollenkaan:)
peräkkäin. Alkaa tuntua siltä, että tästä ei ole enää paluuta. Mutta vannomatta paras, tietty :) Vähän ihmettelen sitä, että tuo vauva on ihan mahdottoman levoton. Ollut koko ajan. Kuuluukohan se asiaan? Ettei vaan olis jotain hätää hänellä?
jos olisin jäänyt odottamaan sietämätöntä kipua, en olis ehtinyt sairaalaan ollenkaan:)
Voin veikata että kivuttomat ovat vähemmistössä (tai ei tartte edes veikata...) -tuleva kätilö-
Minulla todettiin tokassa synnytyksessä ettei vauva ole kiinnittinyt ja laitettiin sänkyyn, edes vessaan en päässyt. Hirvitti ajatella, että olin kotona kävellyt pari tuntia.. Kaikki meni kuitenkin hyvin.
Alkaa tuntua siltä, että tästä ei ole enää paluuta. Mutta vannomatta paras, tietty :) Vähän ihmettelen sitä, että tuo vauva on ihan mahdottoman levoton. Ollut koko ajan. Kuuluukohan se asiaan? Ettei vaan olis jotain hätää hänellä?
passitetaankin takaisin kotiin. Minullekävi juuri niin, oli sellainen olo että nyt en jaksa kotona enää, menin synnärille ja siellä suunnilleen naurettiin ulos. Kärvistelin kotona vuorokauden nukkumatta, itkua vääntäen menin takaisin synnärille ja armosta ottivat hetkeksi johonkin tarkkailuun. Ja lähettivät kotiin. Vasta sitä seuraavana päivänä pääsin sisälle, vauva syntyi 10 tunnin kuluttua. Viikkojakin oli jo 40+6. Voin kertoa, että oli masentavaa. Mutta kuten sanottua, erilaillahan nämä menee.
Olin sairaalassa, supistukset 10 min. välein eli ei usein, mutta niin pirun kivuliaat. Yhtäkkiä vaan tunsin mieletöntä ponnistamisen tarvetta. Mut kärrättiin äkkiä synnytyssaliin ja alle minuutissa oli vauva ulkona!
2,5h ennen vauvan syntymää olin 2cm auki.
Mulla tuli kivuliaita supistuksia puoli tuntia. Jos olisin kotiin jäänyt odottelemaan, että tihenevät tai kovenevat, niin tähän kotisohvalle olisi varmaan syntynyt.
kyllä ne yleensä kipeitä ovat, en mitään KAIKISTA puhunutkaan (vaan itsestäni). Neuvolastakin tuli ohje, että sitten lähtö kun ei enää kipua siedä. Eli eiköhän ne kipeät edelleen ihan enemmistönä ole... 2
Mäkin odottelin kotona esikoisen kohdalla niitä kuukautiskipuja pahempia supistuksia. Mainittakoon nyt, että mulla oli todella helvetilliset kuukautiskivut ennen ekaa lasta, kuumeilua, oksentelua, jälkisupistusten kaltaisia helvetin pitkiä kouristuksia...
Mutta sairaalaan tuli onneksi mentyä asenteella " kyllä ne vielä kotiin lähettää"... olin 8cm auki.
Poika syntyi seuraavana aamupäivänä klo 12 :)
Vielä sairaalaan saapuessanikin oli epäselvää onko synnytys käynnissä vai ei. Meinasivat lähettää kotiin, mutta sanoin, että ei ihan vielä ja lähdin rappusiin ravaamaan :D Sitten menikin vedet aika lailla heti ja päästiin tosi toimiin. ap
Poika syntyi seuraavana aamupäivänä klo 12 :)
Teillä on ihanat ajat menossa =).
täällä koneella riekut, niin saattaa vielä kestää. Mulla ainakin siinä vaiheessa, kun lähdin synnärille kivut olivat ihan sietämättömiä (ei pystynyt oikein olemaan missään asennossa) ja silti oli sairaalassa vasta 1 cm...