Onko niin, että jos ottaa lapsille lemmikin, sen saa kuitenkin hoitaa itse?
Ajattelin, että jos otan meille lemmikin, lapset (teinit)kiinnostuvat siitä mutta näyttää siltä, että se onkin mun lemmikkini pääasiassa.
Näyttää siltä, etti mun eläinrakkaus ole ihan periytynyt lapsilleni. Olen tuossa samassa iässä paljon kiinnostuneempi eläimistä kuin omat jälkeläiseni.
Kommentit (7)
Curling-vanhemmat senkun tasottelee tietä mukuloilleen eikä vaadi yhtään mitään.
Multa vaadittiin aikoinaan ja ikuisesti oon siitä kiitollinen tiukkaakin tiukemmalle, mutta rakastavalle isälleni.
Vastuuntunto on mulla ihan eri luokkaa kun tämän päivän nuorilla
Me otettiin yksi lemmikki mukamas lapsen toiveesta joka oltais otettu muutenkin mutta pistin lapsen hoitaan se ja sillä sipuli.
Lapsi halusi koiran ja joutu odottaan sitä aika kauan mutta sai sen lopulta. hienosti siivosi aina pissat ja kakat lattiatla pentuaikana ja jos koira on maha ruikulla siivoo edelleen. lähtee ite viemään vaikka yöllä ulos. Käy pikku lenkillä aamulla ja pesee kupit itte. Hoitaa ruokinnan mun avulla jne jne
Mä hoidan vaan kun lapsi on koulussa jos koira jotain hoitoo sillon tarvii.
väitän että tossa on kasvamassa vastuuntuntonen aikuinen. Koulutus on mun mielestä vähäsempi kun se että on vastuuntuntoa. Sitä kun on tulee työkin hoidettua tulevaisuudessa.
Curling-vanhemmat senkun tasottelee tietä mukuloilleen eikä vaadi yhtään mitään.
Multa vaadittiin aikoinaan ja ikuisesti oon siitä kiitollinen tiukkaakin tiukemmalle, mutta rakastavalle isälleni.
Vastuuntunto on mulla ihan eri luokkaa kun tämän päivän nuorillaMe otettiin yksi lemmikki mukamas lapsen toiveesta joka oltais otettu muutenkin mutta pistin lapsen hoitaan se ja sillä sipuli.
Lapsi halusi koiran ja joutu odottaan sitä aika kauan mutta sai sen lopulta. hienosti siivosi aina pissat ja kakat lattiatla pentuaikana ja jos koira on maha ruikulla siivoo edelleen. lähtee ite viemään vaikka yöllä ulos. Käy pikku lenkillä aamulla ja pesee kupit itte. Hoitaa ruokinnan mun avulla jne jne
Mä hoidan vaan kun lapsi on koulussa jos koira jotain hoitoo sillon tarvii.väitän että tossa on kasvamassa vastuuntuntonen aikuinen. Koulutus on mun mielestä vähäsempi kun se että on vastuuntuntoa. Sitä kun on tulee työkin hoidettua tulevaisuudessa.
että äiti halusi lemmikin, ei ne lapset...
että jos lähtökohtaisesti se on aikuinen joka haluaa sen lemmikin, niin aikuinen hoitaa.
Jos taas lapsi haluaa lemmikin, niin aikuinen hoitaa lapsen kanssa.
Eli aikuinen hoitaa...
aikuinen ottaa aina lemmikin ja huolehtii sen hoidosta, vaikka se otettaisiin lapsille.
eläinrakkautesi ole selvästi periytynyt lapsillesi, miten niin otit lemmikin "lapsille"? Mistä päättelit/oletit, että teinit kiinnostuisivat lemmikistä?
Lemmikki on elävä olento, josta lopullinen vastuu on tietysti aikuisella, kuten myös päätös sellaisen hankkimisesta. Jos lapsi itse kovasti haluaa lemmikkiä, hänen kanssaan sovitaan pelisäännöistä: aikuinen arvioi lapsen iän ja luonteen huomioiden, millainen lemmikki perheeseen sopii ja miten paljon hoitovastuuta on realistista lapselta vaatia. Ja sitten aikuinen valvoo, että lapsi toteuttaa nämä yhdessä sovitut jutut, ihan niin kuin aikuinen valvoo muutenkin, että lapsi hoitaa velvollisuutensa (kotityöt, läksyt jne.).
lemmikkiä ole koskaan halunneet tai pyytäneet, ei heiltä voi sen hoitoa olettakaan. Jos äiti haluaa lemmikin, äiti hoitaa sen sitten ihan itse.
Lapset kyllä hoitaa kun käskee ja komentaa + uhkailee. Päävastuu jää minulle valitettavasti. Olen himppu pettynyt että isoja ihmisiä pitää vaatia huolehtimaan vastuustaan, joka ei ole suuri...