Työssäkäyvät vanhemmat: Kuinka paljon aikaa vietätte arkisin lastenne kanssa?

harrastan mm. leffoissa ja keikoilla käymistä ystävieni kanssa (satunnaisesti myös miehen, jos isovanhemmat tms. ovat käymässä ja hoitavat lapsia). Näihin lähden usein niihin aikoihin, kun lapset menevät nukkumaan.

Meillä kaksi lasta, jotka hoidossa klo 7.30-15.30. Mies hakee lapset hoidosta, ja minä tulen kotiin klo 16. Lapset laittavat nukkumaan klo 20.



Meillä on siis yhteistä aikaa arkisin klo 16-20. Tuon neljän yhteisen tunnin aikana touhuillaan jonkin verran kotitöitä, mutta enimmäkseen ne hoituvat siinä sivussa. Muuten tuo aika on vapaata yhdessäoloa kotona tai ulkona, joskus kylästellään isovanhempien luona.



MUTTA: Käyn joka ilta noin tunnin mittaisella lenkillä koiran kanssa, yleensä vielä silloin kun lapset ovat hereillä. Tämä antaa minulle energiaa mutta toisaalta vie aikaa pois lapsilta. Myös mies käy yleensä noin puolen tunnin lenkin koiran kanssa jossain välissä.

Muuten harrastan kotona tai yhdessä lapsen kanssa. En raaski olla enempää poissa kuin satunnaisesti.



Onhan se lyhytkin aika laspen kanssa arvokasta jos on tosiaan sen aikaa aidosti ja kokonaan läsnä, mutta tosiasia on, että ei se mihinkään riitä, jos haluaa oikeasti tuntea lapsensa ja muodostaa läheisen ihmissuhteen tämän kanssa. Se vaatii riittävästi aikaa, eikä joku 20 min. läsnäolotuokio päivässä sitä rakenna.

Ei sitä läheisyyttä synny, jos siihen ei ole aikaa. Aikuisen ja pienen lapsen ajantaju on erilainen, vaikka aikuinen pystyy pitämään lapsensa mielessä ja kokee yhteisen ajan riittävän, lapsella voi olla erilainen kokemus, mikä vaikuttaa siihen kuinka turvalliseksi ja läheiseksi lapsi kokee suhteen vanhempaansa.

Puoli tuntia päivässä ei tee autuaaksi, vaikka sen pyhittäisi täysin lapselle.



Tosin ei sekään auta, vaikka olisi 24h lapsen kanssa kotona, jos ei kykene olemaan vastavuoroisessa kontaktissa lapseen sinä aikana riittävää määrää, mutta harva vanhempi nyt on niin tunnetaidoton ja kyvytön.

työpäivät, aina on jompi kumpi vanhemmista kotona kun ne aamulla lähtee kouluun ja tulee iltapäivällä takas.

ei siitä kannata huonoa omatuntoa potea, lapsetkin varmaan haluu välillä olla yksin tai keskenään.