Missä tapaat uutta mies tuttavaasi vai vietkö suoraan kotiin lapsille esiteltäväksi?
Otsikko vähän tyhmä, tarkoitin kuitenkin että jos tapaat uudet tuttavuuden josta saattaisi olla seurustelu ainesta,tapaatteko vapaa vloppuinasi (jos sellaisia on) vai tapaatteko kotonasi arkena lasten läsnäollessa. Kaikki kun eivät heti halua näyttää karua arkea taikka lapsille esitellä. Tosin aina voi sanoa miestä ystäväksi. Miten miehet ovat suhtautuneet lapsiperheen arkeen?
Kommentit (13)
Yhden naisen tavattuani jolla oli 2 lasta (minulla yksi lapsi siis) tavattiin lasten kanssa( naisella yksi lapsi vain mukana) uimahallissa, eipä lapset tienneet yhtään koko tilanteesta ja leikkivät niin kivasti! uinnin jälkeen tyttöni kehui että olipas se kiva poika siellä uimahallissa, meitä "pyydettiin" kyläilemäänkin.....tämä ei johtanut kuitenkaan sen vakavempaan.
toinen tapaus joka on nyt tämän hetkinen jossa tapailen lapsetonta naista ja hänellä on 2 hevosta, no minäpä näppäränä ehdotin tytölleni että haluatkos lähteä ratsaatamaan, ja kerran on käyty. Tyttöni (5 v) ei taaskaan tajua että mites isi on innokas viemään ratsastamaan :)
Minua harmittaa kun viime keväänä aika heti toin tytölleni "näytille" silloisen lyhyt aikaisen naisen ja siitä ei tullut mitään (liian mustasukkainen exä oli hänellä) ja tyttöni oli kiintynyt hivenen häneen ja joskus kyselee että milloin se tulee käymään,juduin keksimään että se joutui muutamaan. Tämä opetti minut paljon varovaisemmaksi!
Joten keksi ihan arkinen tavallinen kohtaaminen ja siitä sitten pikku hiljaa eteenpäin.
M37
mutta sekin kohta muuttuu. On tavannut lapseni ja ollut yötä koska tuli suoraan töistä käymään ja kotimatka lähes 10km.
Lapsille kerroin että olemme kavereita, niinkuin olemmekin..
eikä vapaita viikonloppuja :) Mulla ei ole erokuviota sotkemassa, mutta en silti ole halunnut esitellä lapselle ketään ennen kun tuntuu siltä että tässä vois olla jotain.. molemmista! Ollaan tavattu mun kotona, ja joskus harvoin miehen luona (jos lapsi ollut vaikka mummolassa).
haluan odottaa, että suhde on vakaalla pohjalla, ennen kuin tuon lapsia kuvioon mukaan millään tavalla. Tietysti ei voida nähdä paljon ja aikataulut ovat rajoitetut, mutta lasten ehdoilla mennään ja tulevan kumppanin pitää se ymmärtää, vaikka se ei olisikaan aina se helpoin vaihtoehto.
nähdä ja kokea että mies on lapsirakas ja tulee juttuun lasteni kanssan,kurjaa olisi huomata tämä vaikka vasta puolenvuoden seurustelun jälkeen.
On kokemus siitä, että lapset on mukana alusta asti, mutta myös siitä, että eivät ole. Kaikkia "ehdokkaita" eivät ole tavanneet ollenkaan.
Nyt olen aloittamassa seurustelua ja päätin, että lapset pidän irti tästä mahdollisimman kauan. Haittapuolena on se, että lapseton mies pötkii pakoon siinä vaiheessa, kun tapaa koko paketin. PUolensa siis molemmissa tavoissa tuoda uusi ihminen lasten elämään.
en todellakaan halua lasteni tutustuvan liian aikaisin, jos myöhemminkään, sillä mulla ei ole aikomustakaan perutaa mitään perhettä, ainoastaan seurustelu on ok.
Silloinkin kävimme alkuun vain yhdessä syömässä, leffassa tai hoplopissa, eli mahdollisimman neutraalissa paikassa.
Halusin olla varma suhteen kestävyydestä, ennen kuin edes ajattelin, että mies ja lapset voisivat tavata.
kerrotteko lapsillenne kuitenkin, että tapailette/seurustelette?
kerrotteko lapsillenne kuitenkin, että tapailette/seurustelette?
mutta en sanoisi, että seurustelen, he eivät tee sillä tiedolla mitään, etenkään, kun en kuitenkaan perhettä ikinä perustaisi uudelleen, tämä riittää näin.
ja esittelin lapselle. Oli vain sellainen olo, että tämä toimii. On toiminutkin, naimisissa olemme ja miehen ja lapsen välillä luja side.
ja seurustellut vuoden verran. Tunnettiin toisemme jo pitkän aikaa ennen kuin alettiin seurustelemaan, lapset tunsi myös toisensa ja meidät aikuiset (meillä molemmilla on yksi lapsi). Lasten ollessa paikalla ihan vaan kahvitellaan ja jutellaan niin ku kaverit, mut sit ku lapset ei oo paikalla niin sit halitaan ja pusitaan. Kummankin kotona vietetään aikaa.
Mun mielestä uudet kumppanit, seksi tai seurustelu ei enää kuulu yksinhuoltajalle (joka ilmeisesti sinäkin olet?) ja olen tosiaan tätä mieltä, tuomitkaa vapaasti, vapaamieliset. Lapsille on tarpeeksi hämmentävää seurata isän alati vaihtuvia parisuhteita (avioliittomme kaatui miehen uskottomuuteen). Naapuritalossa asuu yksinhuoltajaisä jolla myös naiset vaihtuu joka viikko. Mielestäni yh:n seurustelu on vastenmielistä, oli kyseessä yh-nainen tai yh-mies.