Kuvaile tuntemaasi täydellistä äitiä!

Koen, että kaikki äitituttuni on hyviä äitejä, mutta eihän kukaan voi täydellinen olla, konehan sitä olisi. Ja konekaan ei voisi olla täydellinen, koska inhimillisyys ja aitous puuttuisi.

on mulla yksi kaveri. Kotiäitinä on ollut 15v.

Lapsia on viisi. Koska tahansa heille menee niin talossa on iloisia ihmisiä.

Vieras kutsutaan pöytää jos on ruoka-aika tai ainakin kahvit keittelee.

Koti ja lapset on siistejä. Lapset on myös kohtelijaita ja reippaita. Parisuhdekkin vaikuttaa hyvältä. Heistä kaikista näkee, että rakkautta ja aikaa annetaan.

Lapsia on kaksi. He ovat hyvakaytoksisia, menestyvat koulussa ja heilla on monipuoliset harrastukset (taiteita ja urheilua sopivasti tasapainossa), somia ja natisti puettuja. Aiti itse on iloinen, huumorintajuinen, reipas, sosiaalinen, auttavainen, empaattinen, kaunis, hyvakroppainen, koulutettu.. mutta ei palkallisessa tyossa, vaan jalosti omistautunut vapaaehtoistyolle mm. lastensa koulussa seka vanhustenhuollossa.



Koti on ihanasti sisustettu ja mielettoman siisti, tarkoitan ihan oikeasti siisti.. kaappeja ja pienimpia sopukoita myoten jarjestyksessa ja kiiltavan puhdas. Ja tama on aidin ihan omaa ansiota, siivoojaa ei kay. Tai no, ei pelkastaan aidin ansiota, silla lapsillakin on tietysti jo oma osuutensa kodinhoidosta, silla heista kasvatetaan samanlaisia vastuullisia superpuolisoita kuin aitinsa on :)



Suurimman vaikutuksen teki aidin panostus lasten ravitsemukseen. Asumme USAssa, jossa on mielestani ollut todella haasteellista (varsinkin nain pienella paikkakunnalla, kaukana kaupungeista) loytaa ja tehda oikeasti terveellista ruokaa ilman etta kaiken joutuu tekemaan ihan alusta saakka.. Varsinkin piilosokeria on ihan joka paikassa ja REILUSTI. Tama taydellinen aiti kuitenkin esitteli laatimaansa 6 viikon kiertavaa ruokalistaa, ja hattua taytyy nostaa kekseliaisyydesta ja paneutumisesta asiaan. Tokihan aidilla on myos oma pieni luomupuutarhansa josta saadaan perheen poytaan yhta sun toista :)



Minulla olisi resurssit valmiina vastaavaan elamaan kun ei tarvitse olla tyoelamassa vaan voisin todella panostaa perheeseen. Siltikin istun vaan tassa koneella, kuopus pelaa Wiita (eika esim ulkoile kanssani kauniissa kevatauringossa tai leiki kanssani kehittavia leikkeja) ja siivottavaa nakyy ymparilla parin tunnin tarpeiksi.. Ei vaan pysty. Olisin todella kateellinen tuolle tapaamalleni superaidille ellei han olisi ihmisena niin mukava :)



Ai niin, yksi pieni tahra tassa taydellisessa perheessa on.. tai oli. Naisen ihana, komea aviomies karsi viela vuosi sitten jonkinasteisesta alkoholiongelmasta. Mutta nyt han on ollut kuivilla - kiitos tietenkin vaimon joka pisti miehensa aa-ryhmaan ja ryhtyi itsekin absolutistiksi tukea osoittaakseen. Jotkut ne vaan osaa.

nelosen kuvaamalle äidille. Jotkut ihmiset vaan ovat tasapainoisia ja pystyvät siksi pitämään elämänsä tasapainossa. Mä en ;)

Jaipa sitten mainitsematta perheen kiintymyksen osoitukset: seka vanhemmat etta lapset antavat toisilleen fyysisia hellyydenosoituksia (hellia kosketuksia, suukkoja, halauksia), sanovat ohimennen pienia kohteliaisuuksia ja kertovat saannollisesti rakastavansa toisiaan. Vanhemmat myos kehuvat ja kannustavat lapsiaan ahkerasti. Naita (hyvin tyypillisia amerikkalais)elementteja olen sentaan onnistunut tuomaan jo omaankin perheeseemme :)