Ihmeellisiä ajatuksia " elää miehensä rahoilla" ja " ei päästä miestään ravintolaan"
Nämä kaksi vakio fraasia toistuvat näissä palstan kirjoituksissa aina vähän päästä. Mielestäni ne kertovat enemmän kirjoittajan kokemusmaailmasta kuin kenestäkään muusta. Kirjoittaja olettaa, että kaikki miehet vesikielellä odottavat pääsevänsä ravintolaan, pikkujouluihin tai jonnekin yöjuoksuun. Oma mieheni ei käy juuri koskaan missään ravitoloissa tsm. Hyvä jos työpaikan pikkujouluihin lähtee. Hän ei vain viihdy siellä, vaan on mieluumin kotona. Ei kuitenkaan ole mikään tossun alla oleva saamaton nössykkä. Mieheni on myös suhteemme alussa toivonut, että rahat ovat yhteisiä. Kun olisin mennyt töihin ja laittanut nuorimmaisen hoitoon, mies vastusti jyrkästi ja toivoi hartaasti, että olisin vielä kotona jonkun aikaa. Kun luin hänelle näitä syytöksiä " törkeästi miehensä rahoilla elelevistä hoitovapaalla olijoista" mieheni oli aivan ällistynyt. Hänelle käsitteet perhe ja avioliitto merkitsevät jotakin, mikä ei ilmeisesti olekaan ihan itsestään selvä asia kaikille.
Kommentit (22)
Kuitenkaan ainakaan minä, en satsaa siihen, että olisin taloudellisesti mahdollisimman varakas eläkeikäisenä. Eläkkeeni, tuloni ja varallisuuteni tulevat olemaan muutenkin ihan riittävät. Mutta en voi tietää, olenko edes enää elossa silloin. Rikkauteni on lapsissa. Satsaan siihen, että tämä hetki ja huominen ovat hyviä.
10 vuotta olet 36 vuotias. Jos haluat eläkkeen, joka on 60 % prosenttia palkastasi, sinun on työskenneltävä 76-vuotiaaksi asti ilman vuorotteluvapaita jne.