Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Vielä 2 kysymyskokonaisuutta suuperheen äideille:
28.03.2011 |
1. Oletko hankkinut itsellesi ammatin ja työkokemusta? Mitä ajattelit tehdä kun lapset isoja? Hoidat lastenlapsia? Miten pärjäät jos mies lähtee?
2. Ovatko lapsesi olleet ns. helppoja? Ovat syöneet, nukkuneet, leikkineet, totelleet? (Meillä esikoinen jo niin vaativa tapaus, että ei mitään henkisiä eikä fyysisiä mahdollisuuksia toisen vauvan hankintaan muutamaan vuoteen. Ja toinen lapsi vielä väkevämpi, joten aivan loppu heidän kanssaan, huutoa, taistelua, valvomista, karkailua vuodesta toiseen....)
Kommentit (8)
1. olen hankkinut akateemisen tutkinnon ja ollut töissä kunnes 7. lapsen syntymän jälkeen jäin kotiin. kun lapset ovat isoja, ajattelin yrittää löytää töitä tai vaihtoehtoisesti työllistää itse itseni. Jos mies lähtisi (ei lähde :)) päärjäisin kyllä. Jotenkin.
2. Pääasiassa ovat olleet helppoja. Yksi kahdeksasta on vaativampi tapaus, nyt 6-vuotias. Muut syöneet pääasiassa hyvin, osa nukkunut aina tosi hyvin, pari tövalvottajaa on kyllä ollut. Leikkivät keskenään tosi paljon, eivät juurikaan tappele. Tottelevat kyllä. Iloisia, aurinkoisia, perusrauhallisia temperamentiltaan.
t. äiti X 8
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On ammatti ja työkokemusta. Lapset ovat jo isoja, minä käyn töissä, harrastan ja vietän aikaa perheeni kanssa. Mies ei ole lähtenyt tämän 20v aikana. Jos nyt lähtisi niin pärjäisin ihan hyvin.
2. Lapsia on viisi. Jokaisella oli koliikki ja 1-3 putket korvissa. Kiukuttelua ja vänkäämistä oli paljonkin mutta sellaista se on kun lapset on pieniä. Siihen kannattaa valmistautua ja olla oikealla asenteella. Omaa aikaa ei ole ehkä vuosiin ja nukkuminenkin on kortilla.
mä olin jo opiskellut ja ollut töissä, ennen kuin edes tapasin mieheni
kun lapset ovat isoja jatkan elämääni ihan normaalisti niin kuin tähänkin asti
pärjään erittäin hyvin, jos mies lähtee
lapset olleet ihan normaaleja lapsia
kouluttautunut toisellekin alalle. Jäin kotiin, koska kaksi ensimmäistä lastani ovat erityislapsia.
Olen edelleen kotona, pyöritän pienimuotoista yritystoimintaa tässä sivussa. Edelleenkin erityislapsemme tarvitsevat paljon tukea. Mies on vaativassa työssä.
Jos mies lähtisi, varmaan hakeutuisin osa-aikatöihin, kaikki työ kelpaa siinä kohti. Ehkä toinen erityislapsista olisi sijoitettava laitokseen.
2. Olen keskittynyt täysillä lapsiini. Ja koen, että osin siksi arki on sujunut niin hyvin kuin mahdollista. Sellaista tavallista ei ole ollut, yhdellä on paljon terapioita ollut aina ja on vaativa hoidettava ollut pienenä. Mutta kun siihen on tottunut, tavallinen lapsenhoito on ollut aika helppoa
Mulla on korkeakoulututkinto ja ammattikokemusta noin 10v ajalta yhteensä. Teen 20% työaikaa tällä hetkellä. Kun lapset ovat isoja ja ei enää niin laheisesti tarvitsevia aion käydä töissä ja matkustella. Hoidan myös tarvittaessa mahdollisia lapsenlapsia. Jos mies lähtee? Olen toki musertunut tästä yllättävästä elämänkäänteestä mutta en aio etukäteen murehtia moista. Elämä kantaa.
Kaksi lapsistani on niitä jotka vaativat paljon ja jatkuvaa ohjaamista ja opastamista, mikään ei ole heidän kanssaan yksinkertaista ja helppoa. Kaksi lapsista on sitten ns. helppoja ja vaivattomia lapsia, mutta en koe äitiyttä helpommaksi heidän kanssaan. Vaikka ovat helppoja hallita tulee heitä valitettavasti jyrättyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pois äitiyslomat ja alle 2v hoitovapaita, mies on ollut hoitovapailla myös.
Mikä on helppo lapsi? Tuohon ei voi vastata. Oma kuopus oli sivustakatsojan mielestä vaikea, minulle helppo. Vaativia ovat olleet kaikki mutta sopeutuneet perheen elämään toki.
1. on ammatti ja työkokemusta, vakituinen työpaikka :) Kun lapset ovat isoja toivoisin pääseväni sijaisäidiksi. Hoidan toki lastenlapsia, mutta aion ottaa myös omaa aikaa ;) Edellinen mies lähti ja jäin yksin neljän alle 7v lapsen kanssa. Siitä(kin) selvittiin.
2.Lapset ovat olleet helppoja. Yhdellä oli todella vaikea infektioastma ja sairastelukierre 6 viikkoisesta. Ei koliikkeja yms. Meillä on nukuttu vauvasta asti yöt paitsi toiseksi vanhin. Hän tissitteli yli vuoden ikään ja sen jälkeen huusi vuoden joka ilta. Leikit ovat sujuneet yksin ja yhdessä. Toki kinaakin syntyy välillä.
Nuorin meillä on myös vaativa tapaus ollut, mutta silti haluaisin vielä lisää lapsia. Valitettavasti se ei enää ole mahdollista erinäisten syiden takia :(
6 lasta
Alue: Aihe vapaa
minulla on ammattitutkinto(ent.opistoaste) ja vakivirka. Ja kunnalla eli periaatteessa eläkevirka. Joten töitä meinaan tehdä kun lapset kasvavat, tai itseasiassa palaan jo ensi syksynä=) Työkokemusta on muutamai vuosia lasten välillä.
Osa alspista tosi helppoja, kuopus on esim. nukkunut yönsä vauvasta asti. sa erittäin vaativia, yksi erityislapsi jolla 3 vuotta hengityslaitteet aina nukkuessa kotona, useita leikauksia vauva-aikana, paljon allergioita jne, muutamalla muulla paha koliikki ja refluksitauti.