Lue keskustelun säännöt.
Synnytykseni meni ihan pieleen!!!!
26.03.2011 |
Tuli tuosta synnytystoivelistasta mieleen oma synnytykseni vuosi sitten.
Minä olin etukäteen toivonut, että voisin synnyttää veteen. Halusin myös panhuilumusiikkia synnytyssaliin. Halusin, että vauva syntyisi, mikäli mahdollista, aamuruskon aikaan - tähän pystytään lääkkeillä!
Halusin synnytyspöydälle alleni mummoni vanhan peiton. Halusin synnyttää omissa vaatteissani. Halusin, ettei synnytyssalissa puhuta mitään, kuunnellaan vain musiikkia - kätilö voisi eleillään kertoa mitä asiaa sillä on.
Synnytyksen jälkeen olisin halunnut mennä kylpyyn koko perhe yhdessä.
Mikään näistä toiveista ei toteutunut :( Ja tuli vielä kaiken lisäksi poika, vaikka halusin tyttöä.
Kommentit (12)
Minäkin olisin halunnut, että mieheni synnyttäisi puolestani. Eipä toteutunut ei...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olitkohan nyt edes valmis äidiksi?!?! Kunnon äiti olisi sen verran omasta mukavuudestaan kyllä tinkinyt ja VAATINUT suunnitelmien toteutusta! Taidat olla joku teiniäiti, jolla oli kiire bilettämään!
että onko tämä ihminen tosissaan:D
Minä sentään sain terveen tytön ja se korvasi täysin pieleen menneen synnytyksen =))
että jotkut haluaisivat jotain tiettyjä juttuja synnytyksessään? Esim. sitä, ettei kalvoja puhkaistaisi ns. muuten vain (aiheuttaa toisten mielestä kivuliaampia supistuksia) tai että välilihaa tuettaisiin ja lämmitettäisiin, eikä leikattaisi heti?
Synnytyksiäkin voi hoitaa erilaisilla filosofioilla. Niistä karuimpaan päähän on tutustunut äitini, joka synnytti Kuopiossa 70-luvun lopussa. Synnyttäjälle iskettiin heti nopea oksitosiinitippa, ilmeisesti jotta avautuminen vauhdittuisi. Synnyttäjä joutui olemaan selällään sängyssä koko synnytyksen ajan, edes vessaan ei saanut liikkua. Myöskään synnytyksen jälkeen ei saanut liikkua. Lääkärit olivat sen verran kovia auktoriteettejä tuolloin, ettei tohtori tietenkään voinut odottaa niin kauan, että supistus menee ohi, vaan teki tutkimuksia supistuksen aikana. Jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Odotin koko kalenteriin merkityn synnytyspäivän ajan että lapsi syntyisi. Ei syntynyt! Koin itseni tosi epäonnistuneeksi; mulla ei ole koskaan mikään myöhässä,(ei edes kirjaston kirajt) olen aina täsmällinen, ja sitten en onnistu synnyttämään laskettuna aikana! Kun sitten menin synnyttämään melkein kaksi viikkoa la:n jälkeen, olin tosi häpeissäni että menin sinne myöhässä - mua oli varmaan odotettu siellä koko päivä synnytyspäivänä, katsottu koneelta että kenen tulis olla paikalla ja mä en ollut ollut! Onneksi en saanut myöhästymissakkoja.
että jollakin on synnytystä varten jotain VAATIMUKSIA. Synnytykset eivät ikinä mene suunnitellusti. Ne menevät parhaiten silloin, kun menee avoimin mielin ja ottaa vastaan kaiken sen, mikä on tullakseen. Sukupuolineen kaikkineen.
Itse hämmästyin, kun esikoista varten 9v sitten minulta kysyttiin toiveita synnytyksestä. En yhtään ymmärtänyt, mitä sillä tarkoitettiin. Halusin vauvan. Tiesin, että synnyttäminen sattuu. Mitä muuta olisi pitänyt tietää? Olisin synnyttänyt sen missä vain, milloin vain, miten vain, vauvan syntymä oli se pääasia - ei mikään muu.
On kyllä äärettömän itsekästä edes miettiä miten haluaa synnyttää!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis nyt on muutamalla jäänyt iltalääke ottamatta!
ap:n ekasta viestistä toi pointti jo. :) Älkääs nyt pilatko hauskaa ketjua vakavahenkisellä keskustelulla. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että jollakin on synnytystä varten jotain VAATIMUKSIA. Synnytykset eivät ikinä mene suunnitellusti. Ne menevät parhaiten silloin, kun menee avoimin mielin ja ottaa vastaan kaiken sen, mikä on tullakseen. Sukupuolineen kaikkineen.
Itse hämmästyin, kun esikoista varten 9v sitten minulta kysyttiin toiveita synnytyksestä. En yhtään ymmärtänyt, mitä sillä tarkoitettiin. Halusin vauvan. Tiesin, että synnyttäminen sattuu. Mitä muuta olisi pitänyt tietää? Olisin synnyttänyt sen missä vain, milloin vain, miten vain, vauvan syntymä oli se pääasia - ei mikään muu.
On kyllä äärettömän itsekästä edes miettiä miten haluaa synnyttää!
ap
että kukaan oikeasti vaatii mitään vauvan hengen kustannuksella.
Mutta miksi ei saisi esittää toivomuksia siitä, mitä haluaisi tehtävän tai mitä voisi mahdollisesti välttää? Ei se tarkoita sitä, ettei ammati-ihminen silti olisi vastuussa synnytyksestä. Ammatti-ihminen päättää, voiko synnyttäjän toiveita soveltaa vai ei.
Synnytyksiä voidaan hoitaa eri filosofioilla, kuten tuossa aiemmassa viestissäni sanoin. Esim. Tammisaaressa niitä hoidettiin sillä tavalla, että äitiä kuunneltiin, ja kas, sielläkin vain saatiin vauvat syntymään turvallisesti.
Luepa tuo, mitä kirjoitin äitini synnytyskokemuksesta. Ajattele, jos se sattuisi omalle kohdallesi. Voin kertoa lisääkin tuosta äitini kokemuksesta, koska hän juuri muisteli sitä minulle pari päivää aiemmin. Hän on itse sh, joten ymmärtää kyllä jotain ns. ammatillisessa mielessäkin. Äitini ei voinut vaikuttaa itse synnytyksen kulkuun ollenkaan, hän ei saanut edes liikkua helpottaakseen kipua. Olisitko sinä toivonut tuossa tilanteessa, että voisit tehdä jotain muuta kuin sen, mittä paikalla olevat ammatti-ihmiset sanovat?
Eipä tähän tarvitse oikeastaan muuta sanoa kuin http://www.toothpastefordinner.com/020605/panflute-flowchart.gif
Kai annoit pojan adoptioon ja aloit suunnittelemaan parmmin uutta synnytystä?