Kuinka luottavainen olette talouteenne maailman taloustilanteesta huolimatta?

ei tässä mitään hätää ole, eikä isompaa tulekaan.



Asutaan omistusasunnossa. On meillä muutakin omaisuutta, jota vois realisoida jossattuis, että työttömyys iskisi eikä töitä löytyisi. Ei meilläkään kummallakaan ole varma työpaikka (mies duunari, minä tohtori) mutta sen verran ammattitaitoa on, että kyllä sille aina joku ostaja löytyy.

ylennys tulossa ja headhunterit soittelee jatkuvasti. Itse olen töissä suuressa kansainvälisessä yrityksessä ja töitä on enemmän kuin ehtii tehdä. On velattomat autot ja mökki, talolainaa jäljellä 200 000€. Ei mitään hätää.

Vaaditaan aika paljon, että taloutemme horjuisi huonompaan suuntaan. Omaisuus hajautettu emmekä ole riippuvaisia palkkatuloista.

Kertaalleen jo yksi lama-työttömyyskausi selätetty ja silloin oli asuntolainakin päällä. Nyt sekin on maksettu. Kaupungilla ja hoitoalalla olen töissä, ei näytä työpaikkakaan olevan vaakalaudalla. Miehellä säästöjä.

Mies on taas lomautettuna ja asunto oma. Tai no, pankille kuuluu osa.



Ei tää elämä tästä ainakaan paljoa voi kurjistua vaikka mitä tapahtuis.

Asumme omistusasunnossa jota ei ole kokonaan maksettu, mutta lainaa ei ole niin valtavasti etteikö pystyttäisi selviämään siitä jos toinen meistä jäisi työttömäksi, etenkin kun siitä olisi kuitenkin jotain erorahojakin luvassa.



Miehellä on todennäköisesti minua pienempi riski jäädä työttömäksi, mutta toisaalta kapeampi erikoisala, joten hänelle työllistyminen muualle olisi ehkä vaikeampaa.



Mulle oikeastaan sopisi jonkinlainen downshiftaamisenkin ajatus. En mitenkään musertuisi jos joutuisimme pistämään talon myyntiin ja ostamaan halvemman asunnon.