Ulkosuomalaiset, onko teilla suomalaisia tuttavia asuinmaassanne?

Kaiikkien kanssa on tavattu. Yksi ei halua olla missään tekemisissä muiden suomalaisten kanssa. Yhden naisen kanssa ei oikein synkkaa, joten ollaan vaan hyvänpäivän tuttuja. Muiden kanssa tavataan säännöllisesti, joskin harvoin. Kokoonnumme aina kuitenkin vappuna, juhannuksena, pikkujouluissa sekä esim. lasten synttäreillä.



Kiva puhua suomea vaikka sen verran erilaisia ollaan että Suomessa ei ehkä oltais kavereita?

mutta suomalaisuus ei ole tae ystavyydelle.

Eli olen tavannut paljon suomalaisia ja osan kanssa olen ystavystynyt ja osan en.



En tunne mitaan pakkoa olla kaveri kaikkien tapaamieni suomalaisten kanssa.



Olen asunut poissa Suomesta n 10 vuotta.

Mä en näkisi syytä olla kenenkään kanssa kaveri pelkästään suomalaisuuden vuoksi. Synkkaa jos synkkaa - kansalaisuudesta huolimatta.



Mulla ei ole suomalaisia tuttavia sen vuoksi, ettei täällä ole muita suomalaisia lähistöllä näkynyt. Kyllähän se joskus olisi kiva....



Mun mieheni ei ole suomalainen.

en ole katsonut suomalaisuutta syyksi ystavyyteen. puistossa tai muualla jos kuulen suomea puhuttavan ni menen kylla juttusille.

olen ollut mualimalla 17v ja oma tilanne on tietenkin muutunut myos. -94 tunsin suomalaisia tyttoja joiden kanssa hipattiin.. se jai sitten ja asuttiin kauko-idassakin jo valilla...

olen ollut mualimalla 17v ja oma tilanne on tietenkin muutunut myos. -94 tunsin suomalaisia tyttoja joiden kanssa hipattiin.. se jai sitten ja asuttiin kauko-idassakin jo valilla...

paremmin kuin toisten. Jotkut suomalaiset ovat vaan niin hiljaisia nyssykoita, etten jaksa sita jatkuvaa hiljaisuutta vaikka kylavierailulla ja sitten saa olla vaantamassa tikusta asiaa kun toinen vain vastaa yhdella sanalla takaisin!

Muutamia suomalaisia tuttuja on ja yksi hyvä suomalainen ystävä ja sitten vielä yksi tyyppi, jonka kanssa en vain tule yhtään toimeen niin en pelkän suomalaisuuden takia viitsi pitää yhteyttä.

sitten saa olla vaantamassa tikusta asiaa kun toinen vain vastaa yhdella sanalla takaisin!

Aha.

Kahteen Suomalaiseen olen törmännyt. Toisen kanssa ollaan kavereita, ei pelkästään Suomalaisuuden takia. Taidamme loppujen lopuksi olla suhteeliisen paljon samanlaisia vaikka en sitä aluksi uskonutkaan. Vähän kaipailisin kuitenkin sellaista ihmistä joka olisi vielä enemmän niinkuin minä.



Niin se toinen Suomalainen... en oikein tiedä. Ei mulla mitään sitä vastaan ole, mutta en usko että meistä tulee kavereita. Ei vaan jotenkin tunnu siltä että olisi mun tyylinen ihminen.

ollaan jonkin verran tekemississa, pari kertaa vuoteen. Pari hyvaakin kaveria, muutaman kanssa ei synkkaa yhtaan.

Ei synkkaa kaikkien kanssa, mutta kansalaisuudella ei ole sen kanssa mitään tekemistä. En osaa kuvitella että olisin kenenkään kaveri pelkästään suomalaisuuden takia. Olen aina viihtynyt hirvittävän hyvin yksinäni ja koen monet sosiaaliset tilanteet pitkästyttäväksi pakkopullaksi (esim. työpaikan "puolipakolliset" työajan ulkopuoliset tilaisuudet, joita järjtestetään enemmän kuin Suomessa). Olen juuri sellainen ihminen, joiden kanssa muut ulkosuomalaiset av-mammat eivät kaveeraisi. ;)

Samassa talossakin asuu itseasiassa suomalaisia perheitä. Mun täytyy myöntää, etten tule toimeen suomalaisten kanssa :P se on niin minä minä minä porukkaa, poikkeuksia ovat nämä joilla esim, ulkomaalainen vaimo,mies.



Yhden kanssa yritettiin pitää yhteyksiä, mutta se kaatui siihen, kun he kuvittelevat olevansa kuninkaallisia täällä. "eksä tiiä kuka mä oon" tyylisiä ihmisiä, jotka pitävät paikallisia täysinä nollina...huoh. tympeitä ihmisiä suomalaiset :P



Täällä ainakin järjestetään hirveesti tapahtumia suomalaisten keskuudessa. oisko meitä täällä jotain 500??

Vaihto-oppilaana juttelin silloin tällöin parin muun suomalaisen vaihtarin kanssa. Ei synkannut niin hyvin, että olisimme olleet sen enempää tekemisissä.