Miehestä tullut tosi omituinen. Arvostelee mun vaatetusta jatkuvasti!!! Muutakin

olen pahoillani, jos näin on. Yhden neuvon annan: kuuntele ja usko intuitiotasi, älä sitä, mitä mies puhuu, vaan usko itseäsi.

ole toista naista (eli seksisuhdetta), mutta hän tod. näk. on kiinnostunut/ihastunut johonkuhun. Se ei välttämättä ole molemminpuolista.

Älä panikoi vaan ota rauhallisesti ja ole oma itsesi, saattaa hyvinkin mennä ohi.

ei ole olla kiinnostava hupijuttu. Täyttä totta ja alan vähitellen uskoa että ollaan asian ytimessä eli miehellä on toinen nainen.

ap, jonka tekee mieli itkeä.

olen pahoillani, jos näin on. Yhden neuvon annan: kuuntele ja usko intuitiotasi, älä sitä, mitä mies puhuu, vaan usko itseäsi.

muuta kuin nuo Mikset pyöräile töihin tai käy jumpassa-puheet? Tapahtuiko muita muutoksia? Milloin totuus alkoi paljastumaan ja kerroitko miehelle mahdollisista epäilyksistäsi?

Yritän ajatella että minä vain kuvittelen ja maalaan piruja seinille. Kuitenkin täytyy tunnustaa silkka fakta, muutos miehessäni tapahtui hyvin äkkiä.

ap

ap

Kysyin suoria kysymyksiä, joita en tähän jaksanut alkaa kirjoittamaan. Mutta jos nyt tahdot tietää, niin tuon työkysymyksen lisäksi kysyin että onko kaveriporukan välillä tullut jotain mikä painaa, tai perheessä. Kaikkeen vastasi ettei mitään.

ap

No mitä hän vastasi kun kysyit, miksi on alkanut arvostella vaatetustasi ja laittautumistasi?

sama tilanne mutta osat toisinpäin ja mies otti asian suoraan puheeksi ja kysyi mitä meidän välillä oli ja onko syytä huolestua. Olin nimenomaan huomaamattani alkanut puhumaan jatkuvasti toisesta miehestä, ihan työjuttuja mutta kuitenkin, mielessä oli koko ajan.

Ei huutoa, ei tappelua, vain rehellinen ja suora kysymys ja koska se tuli niin puuntakaa, repesin täysin ja kerroin että olen ihastunut ja että mitään ei varsinaisesti ole tapahtunut, tai no, suudeltu oli työpaikalla. Mies teki selväksi että päätöksiä jatkosta, hän ei ala moista katselemaan.



Ota asia reilusti ja suoraan puheeksi?

Mun Sanna? Sano miehelles että jos lähestyy mun Sannaa niin täräytän nyrkillä ohtaan niin että tuntuu.



Ja tää ei ole leikkiä.



T: Farkkuliivimies sohvanperältä

mä sanoisin et jos en kelpaa enää, niin tossa on ovi, ja jos ei kiinnosta puhua mikä nyt oikeasti on vialla, niin voi etsiä asunnon ja murjottaa siellä yksinään. ei naisten aina tarvitse ymmärtää ja jaksaa miesten kriisejä, naiset synnyttää, hoivaa lapset, saavat arjen pyörimään, ja tekevät lukemattomia asioita tuon kaiken lisäksi, ja jos miehel on pokkaa valittaa ja käydä vähän rykäsee siin sivus jotain pimatsua, niin mun mielestä kenenkään ei tarvii yhtään paijata tollasen luuserin päätä, jolla on pokkaa jakaa siemeniä, muttei pokkaa puhua tunteistaan suoraan tai rakastaa lastensa äitiä juuri sellaisena kuin se on. jos miehelläs ei ole toista naista, niin pistät sille porkkana suuhun ja ulos lenkille, ja lähet itse moikkaa välillä frendejäs. joskus oma rauha yksin kodissa voi tehdä hyvää, ja ainakin mun mies haluaa että mulla on muutakin elämää kuin koti ja niin haluan minäkin. mikään ei ole ärsyttävämpää kuin miesten ainaiset kriisit, oispa naisillakin varaa olla heikkoja. puhu suus puhtaaks, naiset pärjää aina ilman miestä vaikka se sattuiskin. mut yhtään sun ei enää kannata kuunnella mitään loukkauksia, kun niitä et ole ansainnutkaan! hyvää kevättä kaikille vahvoille naisille

tuo kritiikki kaiken suhteen paisui suureksi. Siis se koski kaikkea. Mies myös muuttui emotionaalisesti etäiseksi, eli vaistosin, että hän henkisellä tasolla karkaa. Ja mies alkoi puhumaan asioita kuten "lapset ovat tärkeämpiä kuin sinä", "remontoin huoneen lapsia varten, en sinulle".

Sitten vielä se kännykän piilottelu, äänettömälle laittaminen ja salasanan taakse lukitseminen. Ja mies alkoi nukkumaan huonosti, syyllisyyden takia varmaan.

Mies kielsi kaiken viimeiseen asti. Pyysin vain yhtä asiaa, rehellisyyttä, niin hän katsoi suoran silmiin, ilmekään ei värähtänyt ja lupasi tämän. Freudilaisista lipsahduksista piti koota kasaan kokonaiskuva. Itse hän myönsi suhteen suullisesti vasta kuukausia eron jälkeen.

23

olen pahoillani, jos näin on. Yhden neuvon annan: kuuntele ja usko intuitiotasi, älä sitä, mitä mies puhuu, vaan usko itseäsi.

muuta kuin nuo Mikset pyöräile töihin tai käy jumpassa-puheet? Tapahtuiko muita muutoksia? Milloin totuus alkoi paljastumaan ja kerroitko miehelle mahdollisista epäilyksistäsi? Yritän ajatella että minä vain kuvittelen ja maalaan piruja seinille. Kuitenkin täytyy tunnustaa silkka fakta, muutos miehessäni tapahtui hyvin äkkiä. ap ap

että pitkässä suhteessa voi ihastua toiseen, eikä siitä aina tule suhdetta. Mutta eikö niin että ollessaan vain viaton ihastuminen, se toisi vain kivaa pikku säväystä päivään kun näkee ihastuksen kohteen. Eikä toisi muuta muutosta elämään.



Jos omalla miehelläni on ihastus, niin hän kyllä ajattelee tätä jo iltaisinkin koska arvostelee minua. Tällöin ei enää ole pikkuihastus.

Miehiä pitää vahtia ja tarkkailla. Älkee ottako miehiänne itsestäänselvyytenä. Pyykätessänne katsokaa onko siemennestevuotoja alushousuissa. Kaikkea pitää tarkkailla. Tutkikaa taskut, kännykkä, kun mies käy suihkussa.



Älkee ikinä myöntäkö urkkimista. Kaikki poikkeava käytös kielii aina, jostain vosusta.

Yllättäkää mies tulemalla vastaan työpaikalle. Soitelkaa yllättäviin aikoihin työpaikalle. Tarkkailkaa rahan käyttöä. Urkkikaa tiliä.

Käteisen käyttö on vähentynyt. Tiliotteessa saattaa näkyä outoja kahvilakäyntejä.



Pitäkää kiinni miehistänne. Meillä meni onneksi hienosti, kun mies työskentelee nykyään kotonaan silmieni alla. Hän on patologinen valehtelija ja kyltymätön pettäjä.



Mikään ei auta. Ainoastaan systemaattinen tarkkailu. Rakastakaa miehiänne!

Kysyin suoria kysymyksiä, joita en tähän jaksanut alkaa kirjoittamaan. Mutta jos nyt tahdot tietää, niin tuon työkysymyksen lisäksi kysyin että onko kaveriporukan välillä tullut jotain mikä painaa, tai perheessä. Kaikkeen vastasi ettei mitään.

ap

No mitä hän vastasi kun kysyit, miksi on alkanut arvostella vaatetustasi ja laittautumistasi?

Miten niin, pari kertaa olen jotain saattanut sanoa. Ei myöntänyt että on nykyään lähes jokapäiväistä.

Mitähän mun tarvitsee tehdä? Jos kysyn onko suhdetta tai ihastunut, tuskin myöntää. Taskuja ja kännykkää en ala penkomaan. Onko ainoa vaihtoehto vain kaiken kertomansa pistäminen omaan muistiin ja myöhemmin miettiä onko tullut lipsahduksia? Esim. Kävin Jarkon kanssa salilla ja seuraavalla viikolla kertookin käyneensä Villen kanssa. Vai mitä?

ap

Kysyin suoria kysymyksiä, joita en tähän jaksanut alkaa kirjoittamaan. Mutta jos nyt tahdot tietää, niin tuon työkysymyksen lisäksi kysyin että onko kaveriporukan välillä tullut jotain mikä painaa, tai perheessä. Kaikkeen vastasi ettei mitään.

ap

No mitä hän vastasi kun kysyit, miksi on alkanut arvostella vaatetustasi ja laittautumistasi?

Miten niin, pari kertaa olen jotain saattanut sanoa. Ei myöntänyt että on nykyään lähes jokapäiväistä.

ap

Eihän hän sitten vastannut yhtään mitään vaan kiersi kysymyksen. Kysy uudelleen, vaadi vastaus kysymykseen MIKSI. Joku syyhän niille hänen itse muistamilleen parillekin kerralle on ollut.

kun se toinen nainen ei arkena juuri meikannut, eikä katsonut missä vaatteissa liikkui.

Ja minä siis olen ihan normi-siisti, meikkaan ja pukeudun tilanteen mukaan.

Samoin mun olisi pitänyt harrastaa järjestötoimintaa, eikä olla vaan vauvan kanssa kotona. Olen siis hyvässä asemassa työssä, josta pidin 1,5 vuoden vauva-vapaan.

Mies on ex. Mutta ei ole tuon toisenkaan naisen kanssa.

Millä minä niitä vastauksia vaadin? En voi kimppuunkaan käydä ja hakata totuutta ulos. Heitänkö kotoa ulos? Entä jos miehellä on nyt vain rankkaa töissä mutta ei jaksa siitä puhuakaan. Sitten olisin kaikkea muuta kuin ymmärtäväinen ja miestään tukeva vaimo.



ap

siksi minä aiemmin sanoin, että usko intuitioosi. Totuus tulee julki ennemmin tai myöhemmin.



Minä sain miehen puhumaan sillä, että sanoin, että jos et nyt puhu, häivyn tuosta ovesta samantien. Mies puhui, mutta häivyin silti...



23 vai mikä minä olin

ja niin tutulta! Meillä kun on ihan samanlaista. Kaikki muut naiset tuntuu olevan niin ihania kun ne huolehtii itsestään ja miehestään. Minä saan aina kuulla mun esim. mun takista. Omasta mielestä, ja muidenkin mielestä se on hyvän näköinen. En jaksa välitää, vaan sanon vaan että pääasia että itse tykkään. Pikkuhiljaa kaikki minussa on pa**aa.



Luin mieheni tekstiviestit kun viipyi tupakalla pitkään ja käyttäytyi muutenkin oudosti. Siellähän sitä kehuttiin "ystävää" ja miten kaikki olisi paremmin hänen kanssaan, soitteli ties kenelle hakemaan hänet tämän "me ollaan vaan kavereita, eikö mulla saa olla naispuoleisiakavereita"- luokse. Kerroin nähneeni viestit, ja sain kuulla olevani vainoharhainen. Juu, väärin tehty, mutta ei kaikkea vääryyttä voi sallia vain toiselle.. Mitään ei siis myönnetä vaikka on jo niin kiinni jääty, tästä ja muistakin valheista. Että tutki vaan se puhelin vaikka se väärin on, ja saat täältä pa* niskaan, mutta kun väärin se ukkosikin tekee. Ja ne kun ei myönnä mitään, ei sittenkään, mutta tiedätpähän varmasti itse, ja voit miettiä mitä sitten teet.

Kaikki ei nyt ole ok. Puhelinta alan tutkimaan vasta viime hädässä ja vain saadakseni lopullisen sinetin asialle. Nyt oudolle käytökselle on vielä muitakin mahdollisia selityksiä.



ap

Minä sain mieheltäni kuulla, että olen myös vainoharhainen ja minun pitää alkaa tosissaan tekemään töitä oman pääni kasaamiseksi. Näin jälkeenpäin tekee tosi pahaa ajatella, että ihminen, johon itse luotti satasella valehteli päin naamaan ja vielä heitti syytökset minun niskaani.

ja niin tutulta! Meillä kun on ihan samanlaista. Kaikki muut naiset tuntuu olevan niin ihania kun ne huolehtii itsestään ja miehestään. Minä saan aina kuulla mun esim. mun takista. Omasta mielestä, ja muidenkin mielestä se on hyvän näköinen. En jaksa välitää, vaan sanon vaan että pääasia että itse tykkään. Pikkuhiljaa kaikki minussa on pa**aa. Luin mieheni tekstiviestit kun viipyi tupakalla pitkään ja käyttäytyi muutenkin oudosti. Siellähän sitä kehuttiin "ystävää" ja miten kaikki olisi paremmin hänen kanssaan, soitteli ties kenelle hakemaan hänet tämän "me ollaan vaan kavereita, eikö mulla saa olla naispuoleisiakavereita"- luokse. Kerroin nähneeni viestit, ja sain kuulla olevani vainoharhainen. Juu, väärin tehty, mutta ei kaikkea vääryyttä voi sallia vain toiselle.. Mitään ei siis myönnetä vaikka on jo niin kiinni jääty, tästä ja muistakin valheista. Että tutki vaan se puhelin vaikka se väärin on, ja saat täältä pa* niskaan, mutta kun väärin se ukkosikin tekee. Ja ne kun ei myönnä mitään, ei sittenkään, mutta tiedätpähän varmasti itse, ja voit miettiä mitä sitten teet.