Lopetin imettämisen, ehkä kehtaa käydä missään
Jouduin lopettamaan imetyksen aloittaakseni masennuslääkityksen. Olen ollut masentunut aiemminkin muutama vuosi sitten ja kokeilin silloin montaa lääkettä, joista vain yksi sopii minulle. Tämän ainoan sopivan lääkkeen kanssa ei voi imettää.
Vointini alkaa hiljalleen parantua, mutta ongelma on se, etten kehtaa käydä vauvan kanssa missään, missä on muita äitejä. Käymme kahviloissa ja uskallan niissä ruokkia vauvaa pullosta, mutta perhekahviloihin, muskareihin tai muihin vastaaviin en uskalla mennä. Pelkään että ihmiset katsovat kieroon kun en imetä, enkä todellakaan halua kertoa kenellekään lääkityksestäni. Omille tuttavilleni valehtelen että osittaisimetän.
Joku varmaan kommentoi tähän että oliko pakko hankkia lapsia jos on taipumusta masennukseen, ja siihen vastaan että oli. Olen tästä sairaudesta huolimatta oikein hyvä äiti. Joku toinen varmaan ihmettelee että eikö olisi voinut vain purra hammasta ja imettää, ja siihen vastaan että ei. Koko perheen kannalta on tärkeää että äiti voi hyvin eikä esimerkiksi purskahtele itkuun kesken päivän ilman mitään syytä. Kotityöt, lapsen hoidon, työni ja muut toimet olen hoitanut aina, masentuneena tai ei, joten laiskuudestakaan ei tässä ole kyse.
Kauhulla luin täältä tai joltain toiselta palastalta kertomusta siitä miten jonkun vauvajumpan päätteeksi kaikki imettivät vauvojaan ja ohjaaja oli evästänyt sanomalla "nyt kaikki HALUAVAT voivat imettää" tuijottaen sitä yhtä joka ei imettänyt.
Neuvolan perhevalmennuksen ryhmässä on mukavia äitejä ja meillä on yhteisiä tapaamisia noin kerran kuussa. Näissä tapaamisissa kaikki imettävät vauvojaan. Tähän mennessä olen saanut syötettyä vauvani juuri ennen lähtöä ja lähtenyt pois hyvissä ajoin ennenkun nälkä tulee uudestaan, mutta tämä salailu alkaa olla raskasta. Ensi viikolla olisi taas tapaaminen, mutta en luultavasti jaksa enää mennä.
Mitä teen?
Kommentit (33)
tämä asia on saanut sinulla aika isot mittasuhteet. Voi kuule, kun ei se imetys mittaa sun äitiyttä mitenkään. Pulloa kehiin vaan ihan julkisestikin, jos vauvalle tulee nälkä noissa tapaamisissa. Ei sun tarvii kertoa syytä, sanot vaan, että näin nyt kävi jos joku kysyy.
mielestäni siinä ei ole mitään pahaa, vaikka et imetä.
Itse imetin esikoista 1,5kk ja keskimmäistä ja nuorinta kolmisen viikkoa.Yksinkertaisesti vain maidon tulo loppui.Oman lääkitykseni ja terveyteni vuoksi en myöskään olisi saanut imettää 2kuukautta kauempaa.
Tsemppiä ja voimia sinulle!
Eristäytyminen ja yksinäisyys varmaan vain hidastavat paranemistasi.
Anna niiden ihmetellä, ei se kenellekään kuulu. Avarakatseinen ja fiksu ihminen ei tuomitse tuollaisen perusteella, ja niiden muiden mielipiteellä ei ole väliä. Tai jos haluat jonkun hätävalheen kertoa, voithan sanoa että maito vain loppui (tosin sitten joudut kuuntelemaan "hyväntahtoisia" neuvoja joilla maidontuotannon saa käynnistettyä). Tuskimpa kukaan sinua katsoo kieroon, vaikka kertoisit reilusti totuudenkin. Masennus on aika yleistä, ties vaikka löytäisit vertaistukea.
Tsemppiä, ja mukavia muskareita!
hyvä että sait kunnon lääkkeet!Et sinä ole velvollinen selittämään kellekkään mitään!voimia ja siunausta sulle =)
Ole rohkea ja jätä ilkimykset omaan arvoonsa!
Itse taas en kehtais imettää julkisesti eli mulle oli helpompi, kun ei sitä maitoa tullutkaan. :) Kyllä me ollaan kaikki niin erilaisia. Hyvä vaan.
Jos joku ääliö tuomitsee sinut tuommoisen asian takia, on vika todellakin hänessä itsessään, ei sinussa. Rohkeasti vain!! :-)
Itse en voinut imettää ollenkaan itsestäni riippumattomista syistä. Äiti-vauva kerhossa oltiin ahkerasti silloin kun esikoiseni oli vauva. suurin osa äideistä piipahti aina imettämässä syrjemmällä ja meitä oli kaksi mammaa, jotka antoivat pullosta maitoa nälän tullessa ja kukaan ei katsonut kieroon.
Reilusti vaan kerhoihin ym mukaan. Kotona nököttämisestä tulee äkkiä vaan mökkihöperöksi. Sun imetysasiasi ei kuulu kenellekään. Ei sun tarttee mitään tiliä siitä kenellekään tehdä.
Ajattelemattomat ja asiattomat kommentit ja katseet aina satuttavat, vaikka tietää itse ettei ole aihetta.
Mene ja syötä lasta pullosta jos lapsella on nälkä. Mitään ei tarvitse selitellä.
Olet hyvä äiti ja pidät lapsestasi huolta parhaalla katsomallasi tavalla (et rintasyötä, koska lapsi saisi lääkeaineita ja sinä tarvitse lääkettä ollaksesi paras mahdollinen äiti hänelle). Tässä ei ole mielstäni mitään hävettävää tai ongelmaa.
Itse olen joutunut (ja joudun varmaankin siirtymään toisen lapsen kanssa myöskin nyt kuukauden imettämisen jälkeen) ruokkimaan korvikkeella pullosta ja en ole selitellyt. Ne joita asia kiinnostaa voivat suoraan kysyä ja niihinkään ei ole pakko vastata.
Lapsen etu menee muiden ajatusten edelle :)
Tosi hienoa että olosi on alkanut parantua lääkkeen ansiosta! Hyvävointinen äiti on kullanarvoinen lapsilleen :)
Varmasti itsekin pohjimmiltasi tiedät, miten hupsua on ajatella noin... Välittää nyt toisten mielipiteistä imetyksen suhteen. Toisaalta kuitenkin ymmärrän - imetys on herkkä asia.
Tärkeintä kuitenkin on se, että sinä voit hyvin. Silloin lapsesikin voi hyvin. VOit olla ylpeä itsestäsi, kun olet hakenut apua ja lääkkeet. Kenellekään sinun ei tarvitse imettämättömyyttäsi perustella, muista se.
Itsekin joutunen 6kk jälkeen lapseni imettämisen lopettamaan, koska rinnastani poistetaan hyvänlaatuinen patti. Rintaa ei oikein voi leikata imetyksen aikana, koska jos maitopuoukamia ja tiehyitä viilletään auki, haava ei niin vaan parannukaan vaan jää vuotamaan maitoa... Eli syitä imetyksen varhaiseen lopetukseen on MONIA, eikä meistä kukaan ole tilivelvollinen toisillemme.
Tsemppiä ap, ja ihanaa kevättä teidän perheelle!
Tiedänhän minä sen, että tämän asian vatvominen on hölmöä, mutta kun en voi olla vatvomattakaan.
En voi sanoa että maito loppui, kun tiedän varsin hyvin ettei se itsekseen lopu kun maidontulon on kerran saanut käyntiin. Se meinasi oikeastaan jo "loppua" kun vauva oli 3kk, mutta tiheällä imetyksellä siitä selvittiin.
Kun vaan keksisin jonkun syyn, jonka voisin hyvällä omallatunnolla sanoa ääneen, niin teettäisin siitä vaikka teepaidan ja kävisin kerhoissa :)
Eikä sinun tarvitse kertoa kenellekään yhtään mitään. Jos joku kysyyy, imetätkö, sanot lyhyesti, että et. Et ole selityksiä velkaa.
Itse taas en kehtais imettää julkisesti
Kaiken lisäksi inhoan imettämistä, joten en todellakaan ole imettänyt noin kuukautta kauempaa enkä ikinä ole tullut mieleenikään mitä muut ajattelevat! Nyt relaa ap ja huolehdi myös itsestäsi! Ei se muiden asia ole, imetätkö vai ei, miten muita mammoja edes tissisi kiinnostaisi noin paljon! ;)
Itsekin kävin tuollaisissa tapaamissa ja 7 äidistä 2 ei imettänyt lainkaan vaikka vauvat olivat vasta 2-kuisia tapaamisten alkaessa. Ei kukaan kysynyt syytä tuttipulloihin. Jossain vaiheessa toinen taisi mainita että pystyi osittaisimettämään vain pari viikkoa kun maitoa tuli niin vähän. Toisen syy jäi "salaisuudeksi", eikä kukaan sitä udellut.
Itse jouduin lopettamaan puolivuotiaan imettämisen reumalääkkeiden vuoksi, tuttavalla syynä oli migreeninestolääkitys.
kukaa oikeasti ihmettelee. En minä ainakaan edes ole huomannut, kuka imettää lastaan jumppatunnin jälkeen ja kuka ei.
Vaikka nyt ajateltuna mua on varmaan katsottu jumpassa kieroon, kun yleensä ruokin lapsen jo ennen tuntia ja sitten menen kotiin ja imetän siellä. Eli lähden paikalta kun suurin osa jää ruokkimaan. Mua varmaan luullaan huonoa omaatuntoa salaavaksi pulloäidiksi siellä :D
Voithan sanoa, jos joku nyt kysyy, että syöt vaikka voimakkaita kipulääkkeitä selkäsi takia tms.
Mina (vannoutunut taaperoimettaja ;-)) jouduin lopettamaan imetyksen yhden lapsen kohdalla kuin seinaan kun sain verenohennuslaakityksen (Plavix) leikkauksen jalkiseurauksena, joka olisi saattanut aiheuttaa vauvalle sisaisia verenvuotoja... Minusta voit jopa sanoa (JOS joku nyt syyta kehtaa kysya, mita suuresti epailen) etta jouduit laakityksen takia lopettamaan vastoin tahtoasi; ei sun tarvitse sita laakityksen syyta rueta kertomaan.
niin eipä minua häirinnyt katsoiko joku kieroon tai ei :)
Varmaan saattoikin katsoa, mutta hei, SO WHAT? Ei paljon painele. :)
Imetyksestäni kyllä on kyselty, vastannut olen rehellisesti että en enää, eikä kukaan sitä ole kyllä negatiivisesti kommentoinut.
Muista, että kyylät kyylää aina oli syytä tai ei. Anna kyylätä ja elä omaa elämääsi täysillä :) Suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan ole sairaanloisen kiinnostuneita toisista ja näiden mahdollisesta imettämisestä.
olen aina ollut ainoa joka imettää, nekin jotka imettää niin antavat jostain syystä pullosta aina kerhoissa yms. paikoissa. Hävettää aina olla ainoa joka imettää. Mulla on kyllä kunnon imetyspaidat eli se käy kätsymmin.
Minkä ikäinen vauvasi on? Kohta voit varmaan jo aloittaa soseet, voit antaa vauvalle kerhossa soseita jos nälkä yllättää. Soseilla vauveli jaksaa varmasti kotiin asti, joten ei tarvitse kerhoissa ym antaa pullosta jos se ei tunnu sinusta mukavalta!!
Mutta en minä ainakaan kiinnitä huomiota siihen että kuka antaa pullosta ja kuka imettää=)
hyvä että sait kunnon lääkkeet!Et sinä ole velvollinen selittämään kellekkään mitään!voimia ja siunausta sulle =)